Kirkas, oljenkeltainen olut. Höttöistä valkoista vaahtoa nousee reilusti. Maussa viljaista mallasta, sitrusta, ruohoa, greippiä, yrttisyyttä. Jälkimaussa ruohoisuutta, yrttistä katkeroa, sitrusta.

Tänään tummalla linjalla. Olis 100 Himon olut testiin. Dry Stout toimikoot juhlaoluena. Tölkitetty 2.12.25. En ole tummien oluiden asiantuntija mutta maistetaan miten toimii omaan makuun. Vaahto on paksua ja tyylikästä vaaleanruskeaa kermavaahtoa. Väri on kyllä erittäin tumman ruskea eikä läpi näy. Tuoksu on raikas ja puhdas. No, lämmetessään tulee enemmän maltaan ja suklaan tunkkaisutta hyvällä tavalla. Hedelmää yllättävän paljon. Paahdetta, kermaisuutta, maitokahvia, ruisleipää, tummaa suklaata. Maku, no ihan kiva omaan suuhun. Hedelmäinen, pihkainen, helppo, kalkkisuutta, tasapainoinen, paahdetta, puhdasta tummaa mallasta, katkeroa. Pitäisi olla Guinness vieressä johon verrata. Tässä on maussa samaa kuin Simcoe humalassa. Mä en osaa verrata tätä muihin oikein kun en ole tummia juuri juonut. Helppo jano Stout tämä on. Tuo humala antaa tiettyä kukkaisuutta hedelmän ja Simcoe saippuan ohella. Mustaa kahvia laihana myös. Mun suuhun tämä toimii yllättävän hyvin. Kalkkisuutta on kyllä paljon. Mutta hyvä tasapaino. Kunnon jano Stout. Kyllä näitä juo. Onhan tämä toki vetinen näillä volteilla. Maku on kyllä omaan mieleen. Varsinkin tuo humalointi. Nimensä mukaisesti kuiva. Voi olla että mustien oluiden asiantuntijoiden mielestä tämä on kamala mutta no, itselle toimii. En osaa verrata tätä muihin kun en ole mustia juuri juonut. On tämä kuitenkin parempi kuin äsken juotu tumma lager jos vertaa. Loppua kohden ehkä turhan laiha. Alku oli kylmänä parempi.

Oranssisen rusehtavaa ja sameahkoa. Runsahko, nopeasti haihtuva ja pienikuplainen vaahto. Tuoksu runsaan ja kirpakan happaman sitruksinen ja limemäisen kuorinen, selkeähkön suolainen sekä ohuen ja makeahkon maltainen. Maku runsaan, kirpakan ja happaman sitruksinen ja vihreän limemäisen kuorinen, selkeän suolainen ja korianterisen mausteinen, kepeän ja makeahkon trooppisen hedelmäinen (ananasta, aprikoosia, mangoa) sekä hyvin maltillisen humalaisen katkera. Ihan hyvät ja verrattain tasapainoiset maut. Suutuntuma on keskitäyteläinen, kuivakka ja hiilihappoinen. Runsaan suolainen, raikkaan sitruksinen ja ihan mukavasti juotava gose. Menisi oikein hyvin palautusjuomana tai jopa maratonilla reitin varrella. Sen verran topakat suolat olli mukana.

Lauantai ehtoolle DIPAa Himo panimolta. Väriltään kirkas, maultaan sitruksinen. Isot alkot ei kuitenkaan puske läpi mitenkään. On maittava!

Kirkas pils, rapsakampi ja parempi kuin "siskonsa".

Oranssisen ja tummahkon keltaista ja sameaa. Runsahko, nopeasti haihtuva ja pienikuplainen vaahto. Tuoksu runsaan, makeahkon, hapahkon ja hieman tunkkaisen passionhedelmäinen ja vihreän mangoinen sekä vihreän lehtinen. Maku runsahkon, makeahkon ja happaman passionhedelmäinen ja vihreän mangoinen, vihreän lehtinen, kepeän ja makeahkon maltainen ja viljainen sekä lähes katkeraton. Ihan hyvät ja tasapainoiset maut. Suutuntuma on kepeähkö, kuivakka ja vähähiilihappoinen. Ihan maukas ja mukavasti juotavissa oleva, mutta hieman kepeäksi ja valjuksi jäävä hapan.

Hyvin on pilssiksi tunnistettava. Joskin kukkainen ja pehmeä loppuun asti, katkeroa voisi olla enemmän.