Drikbeerin joulukalenterin luukku 6: Reilunsormenleveyden verran vaaleaa vaahtoa samean keltaisen valoaläpipäästämättömän oluen yllä joka tuoksuu kepeän sitruksisen pajuisen hedelmäisen mehuisalle ja maistuu lempeän rapsahtavan sitruksisen pajuisen greippisen pihkaisen mehuisalle, neljä bojoo. PE: ei ole. Tölkitetty: 11/06/25.

Drikbeerin joulukalenterin luukku 2: Parinsormenleveyden verran vaaleaa vaahtoa samean oranssinkeltaisen hiukkasen valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu kepeän hedelmäisen sitruksisen mehuisalle ja maistuu lempeän rapsahtavan sitruksisen pajuisen greippisen lämmittävän alkoholisen mehuisalle, kolme ja kolmevarttia alaspäin. PE: ei ole. Tölkitetty: 11/14/25.

Tämä arvostelu jäi lisäämättä Tampereen reissulla mutta lisätään nyt. Tumman kirsikan sävyinen, erittäin samea neste. Tuoksu on leivosmainen, makea, hapankirsikkainen -hedelmät melkolailla piilossa tuoksussa. Maussa vivahteita piisaa. Lohikäärmehedelmä maistuu reippaasti, samoin viinirypäleet. Vaikka kokonaisuus on melko makea, passionin tuo tarpeellista kirpeyttä. Ananas on makeaa, ei juuri kirpeä. Kirsikka erottuu happamana oikein kivasti ja lime myös hieman pistävänä. Tässä on niin paljon eri vivahteita, että reseptorit hykertelee. Mieletön tapaus, lähellä täydellistä. Ainoa miinus on, että makeutta on kyllä aikalailla ja maitosokerin olisi voinut ihan hyvin jättää pois.