Drikbeerin joulukalenterin luukku 22: reilunsormenleveyden verran vaaleaa aikanopeastilaskevaa vaahtoa samean keltaisen hiukkasen valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu kepeän hedelmäisen sitruksisen pajuisen ylikypsän mehevän mehuisalle ja maistuu lempeän rapsahtavan sitruksisen pajuisen greippisen pihkaisen greipinkuorisen mentholisen mehuisalle, neljä bojoo. PE: ei ole. Tölkitetty: 09/??????

Hurjan appelsiininen ja ananaksinen mehuliemi. Voltit on kovat, mutteivät maistu.

Ihan kelpo pils. Hinta on tosin melko raaka, kuten nykyään kaikissa kyseisen kaupan ulkomaan erikoisuuksissa

Tämä päivä ollut suoraan sanoen bodya ja sporttia. Aika kaataa jenkkiläistä mehua lasiin, huima 12 % qipa, huh. Lähes vaahdoton juoma kaatuu lasiin, lämpimän keltainen väriltään on hän. Tuoksussa on kypsää hedelmäisyyttä ja sokerista makeutta. Aika tiukka ensi muiskaus; vahvaa tunkkaista ja kypsää hedelmäisyyttä. Tää kaveri viipyykin sitten lasissa pidempään, ensi tahdit ovat jo sen verran tanakat. Mukana sitruunaisuutta, pystyyn nousevaa marmeladia (älä kysy enempää), aprikoosia, trooppista hedelmäisyyttä sekä persikkaa. Ja nämä kaikki nimenomaan hyvin kypsinä ja vahvoina. Alkoa tässä ei huomaa, mutta raskas ja vaativa paukku tämä on. Eikä edes huonolla, tän ottaa haasteena jonka tietää lopulta kelaavansa himaan. Kippis 🍻

Vaaleaa linnunmaitoa kaatuu lasiin, tölkin etuseinässä pässit möllöttää. Tölkin takana sekopäistä tekstiä 😳. Oikein herkullista, hedelmäistä, jopa hieman pistävästi.