Tauon (taas) jälkeen arviota kehiin ja välistä Suomeksi, koska tuntuman hakua. Mikkelleriä kuitenkin ja american-style barley wine ale, toivottavasti rimpsun taakse kytkeytyy hieno olut. Lasiin kaatuu todella syvän tumman mahonkinen olut, jonka pinnoilla viistää muutamia happovanoja, muutoin valon edessä sievää taitetta punaviiniseen olemukseen. Vaahto on todella pehmeä ja pienikuplainen, sekalaisen mutta vahvan kerroksen jättävä samettihöttö. Rantahiekan värinen massa jää lasiin kiinni tiukastikin laskeutuessaan. Tuoksu on kerrassaan huikaisevan täyteläinen ja valtaa osuuden jopa huoneilmasta. Tummaan sokerisuuteen liittyy useita aineksia aina siirapista juuri pannulla pyöritettyyn karamellisoituvaan ruokosokeriin, väliin mahtuu myös tummien ylikypsien hedelmien hilloutunutta, kuivempaa karkeutta. Viikunainen ja ylikypsän luumuinen puoli kytkee mukaansa myös nahkaisuutta ja hentoa sikarimaista tupakkaa. Kevyen tamminen ja tumman maltainen puoli sitoo hienosti vahvuuden luoman esityksen kasaan. Humalaisuus on sopivalla tapaa hieman kuivan mäntyinen jenkki-tyylittelylle, kuitenkin punaviininen kevyt tanniinimainen pystyy mukana. Maku on lähes pelottavan pyöreä voltteihin nähden, alkoholista ei ole mitään tietoa. Karamellisyys on hienosti ajan myötä tasaantunutta ja tarkasti piirrettyä; siirappia, melassista täyteläisyyttä, tuoreempaa poltettua tummaa sokeria. Ylikypsää hedelmäisyyttä on luumusta, viikunasta, syksyisestä jauhoisesta omenasta sekä taatelimaisesta hilloutuneisesta. Kevyt puraisu humalaisesta, kuivan metsäisestä mäntyisyydestä tekee hyvää muutoin hieman kermaisen tasaiselle katalogille. Tamminen, viininen puoli käyttäytyy lempeästi, maltaisuutta riittää yllinkyllin, mutta ei liian jyrkästi vapauttaen muun kokonaisuuden pitämään kierroksia yllä. Jälkimaku laajan kirjon karamellimaltainen, lempeän ylikypsän hedelmäinen ja nyt vasta aavistuksen suklainen, barley wine on erittäin läsnä. Suutuntuma kevyen kermainen, lähes täyteläinen, matalahappoinen ja viipyilevä. Loistelias barley wine, iästä ei ole mitään tietoa mutta on tälle kerinnyt runkomittaa kertyä jonninkin verran. Jenkkityylisyys sopii tälle vedokselle, sopiva hapokkuus humalilta kumartaa maltaille ja koko reseptille. Kerrassaan nautittava kokonaisuus.

Eiliseltä uusintana nautittu barley wine. Mukava oli nauttia näitä vahvoja kahteen Pekkaa. Runsas ja makea, mutta kuitenkin yllättävän helppo juotava. Tämä oli samaa erää kuin aiempi maisto, 19 vuoden lopulla mennyt parasta ennen, pehmeää ja kypsää hedelmäisyyttä ja mukavan puinen loppu jossa myös katkeroa mukana! 👍🏼

Barley winet on itelle maistunu yleensä ja miellyttävän yllättäviä olut-tapauksia tullu vastaan. Nyt testissä Mikkellerin american barley wine, big worse - sarjaa, tämän pullon päiväys menny jo yli vuosi sitten (17.12.19),pitäisi olla kypsää... 🤔 Tuoksussa on kuivahedelmäisyyttä (rusina, luumu, taateli?), alkoholin hönkää tyylikkäästi ja makeaa maltaisuutta. Maussa alkuun pehmeää maltaisuutta, jossa mukana on myös pieni paahteisuus. Taustalla makeat kuivahedelmät (samat kun tuoksussa). Pehmeä suutuntuma ehdottomasti, ja sopivan kevyt hapotus. Jälkimaussa on yllättävän kuivaava meininki, melkein greippinen humalointi ja hieman puisen kuivaa hedelmäisyyttä (tässä ehkä rusina ja luumu vielä läsnä). Tämähän olikin oikein mielenkiintoinen tapaus, ei ole ehkä omissa barley wine testailuissa tullut vielä american versioita vastaan juurikaan. Vähän tuo jälkimaussa tuleva humalointi viekin west coast ipojen makumaailmaa päin, ja sehän vaan passaa. 😋🎸🎶

Musta, vaahdoton olut. Tuoksussa soijaa. Suutuntuma hapoton. Maussa rusinasoppaa. Pullotettu 2011. Olut oli mennyt pilalle, joten ei arviota. Sääli.

Happaman maltainen tuoksu. Mallasta reilusti makeahkolla purennalla. Päiväys menny noin vuosi sitten..