Vm. 2025. Varmaan virheetön imperial stout, mutta jotenkin odotin/halusin jotain enemmän.

Tätä täytyi lähteä testaamaan uudestaan, ensikokemus kun jätti hieman kylmäksi. Tällä kertaa testaan oluen huonelämpöisenä, arvioisin että olut on n.14-18c lämpöinen. Ulkonäkö, väritys on kauttaaltaan tumman punertava…tietyssä valossa täysin musta ja toisessa marjamehun värinen. Oluessa on hallittu vaahto joka yrittää pysyä piilossa jopa vahvemmin kaadettuna mutta kyllä se sieltä esiin tulee kun kunnon kulmassa kaataa. Vaahto jättää ohuen epätasaisen hunnun. Aromi, tuoksu on edelleen aika vaisu ja piilossa. Tuoksussa esiin tulee hieman marmeladia, tuoksussa on jokin pehmeä ja pyöreä hedelmä taustalla joka tuo marmelaadisuutta esille, jokin hillo hedelmä sen täytyy olla…aprikoosi, viikuna, luumu… mitä näitä nyt on. Tuoksu on salamyhkäinen ja aavistuksen makeaan viittaava. Maku, makea, hyvin paahteinen/ kitkerähkö, appelsiininen, greippinen, marmeladimainen. Maussa on myös jotain painavaa mutaista/ puun kaltaista kuivattavaa elementtiä, englannissa sanotaan earthy en tiedä onko sille termiä suomen kielessä kun oluista puhutaan. Maku on pitkään kehittyvä ja hieman samankaltainen kuin fullersin esb oluessa mutta makeutta ja runkoa puskee enemmän esiin. Kyllä tämä on ihan kelpo olut ja pidän tästä mutta maku ei ole niin monimutkainen ja hienostunut kun mitä odottaisin tämän panimon kalliimmalta oluelta. Näitä jotkut säilövät pidempäänkin, en ole tuota prosessia ikinä kokeillut, täytyypä hakea yksi tällainen lisää ja kokeilla keväällä uudestaan.

Ihan jees olut. Menee kivasti saunan jäähdyttely tauoilla. Tulee kovasti Guinnes mieleen.

Alltid bra, gäller även denna årgång. Always good, also applies to this vintage.

Mainion porterin ovat tehneet