Nelivuotias, uusintaan melkein kuuden vuoden tauon jälkeen. Hyvää mausteisuutta, hiivaa, makeaa portia ja kuivia hedelmiä. Kuplia reilusti, mutta pehemät maut. Kovin on imelä vaan, sokeri ja hunaja puskevat pintaan. Muuten erinomainen.

Ihan kohtuullinen versio Westvleterenin 12:sta, vaikka ei toki ylläkään alkuperäisen tasolle. Tuhti, maltainen ja mausteinen olut. Väri on hyvin tummanruskea, läpi näkyy hiukan valoa vasten. Vaahtoaa kaadettaessa maltillisesti, jopa vähemmän kuin odotin. Tuoksu on tuhdin maltainen ja mausteinen, piparkakkumaista aromia havaittavissa. Makeutta ei ole liikaa vaan kokonaisuus on tasapainossa. Maku on samaa osastoa, maltainen ja suklainen, mutta ei kuitenkaan ylimakea. Alkoholi tuntuu maussa portviinimäisenä teränä. Jälkimaussa tulee esiin hiukan katkeroakin, mutta vain hetkeksi. Loppumaku on lämmittävä ja hiukan sokerinen.

Basically translucent, very deep dark chestnut brown beer. Long-lived although otherwise obedient carbonation. A dense moussy head, looks like natural vanilla cream and climbs initially two fingers high. Exceptionally long retention. The scent is relatively restrained: I can find roasted malt, rye flour, Portwine and a suggestion of cacao nibs. The gustatory universe is composed of more flavors, such as dark chocolate, cacao nibs, purple plum, Portwine, vanilla, a bit of syrup and brown sugar. The level of sweetness is a bit exaggerated, yet, this is not a pastry type of beer of any kind. The body is full. The end is syrupy, chocolatey and brown-sugary. The mouthfeel is full, seriously lip-glueing, almost sticky, deep and slightly warming. But not alcoholic despite being barrel aged.

Sormenleveyden verran samettisen maitokahvinväristä aikanopeasti laskevaa vaahtoa samean tummankellanruskean hiukkasen valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu makean belgisen karamellisen toffeisen maltaiselle ja maistuu makean lempeän katkerahkon pyöreän lupsakan lämmittävän alkoholisen dekadentin seesteinen maltaiselle, neljä ja vartti ylöspäin. PE: 12.03.30.