Kyllähän se pitkäperjantaihin yksi yön musta impi kuuluu ja oluen nimessä on kiva symboliikka viitaten tiettyyn kirjaan. Josko asiaan. Bourbon-tynnyrikypsytetty imperial stout. Kaatuu lasiin nätisti muodostaen reilun sormen paksuisen beigen vaahdon, joka kuitenkin häviää nopeasti kokonaan. Suutuntuma on täyteläinen, pienikuplainen, pehmeä ja öljyisen rasvainen. Makupaletissa paahtomallasta, tummaa suklaata, hitunen vaniljaa ja lakritsaa sekä hennosti viskiä tynnyristä. Pieni katkeron näykkäyskin sieltä löytyy. Miellyttävä, kermainen ja kuivaan taittuva jälkimaku. Hyvin balanssissa. Veikkaan, että lisäikäännyttäminen tekisi tälle vain lisää hyvää. Joka tapauksessa miellyttävä impi.