Runsas mutta nopeasti käväisevä vaahto ja paksuhko viskositeetti. Tuoksussa on asennetta ja syvyyttä toden teolla, vaahterasiirappia ja kanelia sekoittuneena tummaan maltaisuuteen. Ehkä pientä laktoosisuutta myös, mikä ei ollenkaan haittaa. Maussa vaahterasiirappia, kevyttä paahdetta, vaniljaa ja kanelia, todellakin siis lähes kaikki mausteet ovat päätyneet makuun asti. Ei juurikaan makea, mikä on hieman yllättävää mutta toimii. Kaneli kertyy ja jää kuivattamaan jälkimakuun. Lisäksi jonkinasteista pehmeää hedelmäisyyttä löytyy taustalta. Hiilihappotaso aikalailla maksimissa, muttei häiritsevällä tasolla. Erinomainen kokonaisuus, vaikka itselleni makeus ei olisi pahitteeksi.

Sormenleveydenverran maitokahvinväristä vaahtoa erittäin tummanruskean melkeinpä sysimustan oluen yllä joka tuoksuu makean vaahtesiirappisen vaniljaisen laktoosisen muhevalta ja maistuu makean paahteisen tummansuklaisen kahvisen vaahtesiirappisen muikealta, neljä bojoo. Purkitettu ei näy.

Se että tämä hyvin makea imperial stout tulee jenkeistä ei yllätä. Tällaista tavaraa ei voi syntyä kuin kansalta josta 87% on syöttöporsaan mitoissa. Helvetin tumma, vaahdoton ja siis makea. Hallitsevana vaahterasiirappi. Myös kanelia ja jotain muuta törkyä tähän on laitettu mutta vaahterasiirappi on niin hallitseva ettei erotu mausta tai tuoksusta muuta. Jälkiruokaolut.

Ripauksenverran maitokahvinväristä nopeastilaskevaa vaahtoa erittäin tummanruskean valoaläpipäästämättömän oluen yllä joka tuoksuu makean vaniljaisen vaahterasiirappisen kanelisen paahteiselle ja maistuu makean kanelisen vaniljaisen kahvisen laktoosisen tummasuklaisen lämmittävän maltaiselle, kolme ja kolmevarttia ylöspäin. PE: ei ol. Purkitettu: nada.

Ei hintansa arvonen, mut kerrankos sitä maksaa kaks kymppiä bissestä 🙄 Kanelia ja vaniljaa on, mutta suutuntuma vähän pilaa kokonaisuutta.