Päiväys 6.10.26. Kolmas Dekadentsin tynnyriversio minulle. Tuoksussa suklaata, rusinaa ja rommia. Maku on samaa, kahvia edellisten lisänä. Ehkä vähän tammea tynnyristä. Rommirusina on vahvaa. Imelä ja liukas, keskivahva+ runko. Suutuntuma on jännän pienirakeinen ja samea, ei silti sotkuinen. Tämä ylitti odotukset, oikein maistuva olut. Ei kai Dekadentsista kovin huonoa saisi vaikka yrittäisi.

Parasta ennen: 06.10.26. Ollut omassa kellarissani marraskuusta 2021, joten olisiko pullotettu lokakuussa 2021. Tässä on jotenkin heikohko tuoksu. Vaisu. Mitä siitä saa irti niin on siirappi, mansikka ja makeahko rommi. Suutuntuma matalahiilihappoinen, pehmeä, makeahko ja vähän lattea. Maussa mansikkaa, siirappia, makeutta ja rommia. Pettymys. Isohko sellainen.

Todella maukas. Pehmeän suklainen. Loppua kohden jää hieman tylsäksi. Mutta siitä huolimatta huikean hyvä.

Omnomnom kun oli hyvää 🤤

Hyvää itsenäisyyspäivää! Parasta ennen 6.10.2026 (joten olisko kaksi kuukautta pullossa oleskellut) Musta olut, jonka päällä noin sormen paksuinen ja melko kiireinen vaahto. Ohut rinkula vaahdosta jää kiertämään lasin reunoja: 4/5 Tuoksu on romminen, kahvinen ja suklainen sekä siirappinen. Vähän jää vaisuksi ja ensimmäinen ajatus nuuhkaisun jälkeen on, että tällaiset on jo vähän niinkuin nähty. Ihan ok kuitenkin: 3,25/5 Suutuntuma jää mielestäni kevyemmäksi kuin yleensä muut hopeisen sarjan oluet. Alkoholi tulee rommimaisena esiin. Jotenkin "kova". Ehkä tarvitsee vielä aikaa, mutta yleensä nämä oluet toimivat nuorenakin: 3,25/5 Maku on suklainen ja romminen, siirappisen makea ja hennosti yrttinen. Jättää kylmäksi eikä oikein puhkea kukkaan missään vaiheessa: 10/15 Liian nuorta? Ehkä. Mutta varsin persoonattomalta ja suoraviivaiselta tämä tuntuu. Tuskin kypsytyskään ihan kaikkea korjaa. Heikompitasoinen Silver Series: 13/20 =33,5/50

Paahteinen. Rommia. Yllättävän kevyt.