Kevyen oranssisen ruskeaa ja sameaa. Runsahko ja isohkokuplainen vaahto. Tuoksu maukkaan ja makean maltainen ja kevyen trooppisen hedelmäinen. Maku maukkaan ja makean maltainen, kevyen viljainen, ruohoisen ja hieman tunkkaisen vihreä, kepeähkön ja makeahkon trooppisen hedelmäinen (passionhedelmää, mangoa, appelsiinia), kitkerähkön greippinen ja pihkainen sekä topakan humalaisen katkera. Ihan hyvät ja tasapainoiset maut. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiilihappoinen. Maukkaan maltaista ja hedelmäistä, mutta samalla myös hieman tylsää ja tunkkaista juotavaa. Mukavaa ja mutkatonta jokatapauksessa.

Kevyttä wcipaa

Paljon happoja taas. Muuten oikein nappiin osuva länsirannikkolainen.

Väri kuparinen, onhan tämä samea kuitenkin, vaahtoaa paljon ja pitkään. Tuoksussa vahva humala ja sitrus. Ensimaku on potkiva! Katkeruus tulee esiin kunnolla ja vahvalta tämä maistuu, joskaan ei ehkä suoranaisesti alkoholilta. Jos katkeruus on makuuni ensituntumalla vähän overi, sulaa se nopeasti sitruksisuuden tieltä, mallas tulee myös mukavasti esiin. Pieni maltainen makeus ja hippasen alkoholimainen twisti ovat miinusta, muuten elokuiseen sadepäivään maistuu mukavasti!

Hyvä perinteisen makuinen west coast ipa mukavan pehmeällä suutuntumalla. Maku parani huomattavasti muutaman huikan jälkeen, alussa ollut liiallinen katkero pehmeni mukavasti.

Hyvänmakuinen juoma. Kaikki kivasti tasapainossa. Alkoholi maistuu ehkä ihan lievästi läpi.

Kuparinen KEES uhoaa että haze is gone. Ulkoasu ei kieltämättä ole puuroisen samea, vaikkei kirkas olekaan. Maku on tuhdin maltainen ja humalainen. Havuisa alkumaku kääntyy tiukkaan humalaiseen kokonaisuuteen. West Coastilla paikallisia liemiä innolla nauttineena, en tätä kyllä samaa genreen yhdistäisi (kuten tölkissö lukee), ennemmin vahvaksi ipaksi. Länsirannikkomielessä koin pettymyksen, vaikka olut makuisa olikin.