Hyvin omaperäisen oluen vuoro eli ilmeisesti St. Martinus-tynnyrissä kypsytetty eisbock. Kovin montaa jäätislattua olutta ei ole tullut maistettua, joten mielenkiinnolla tämän kimppuun. Ilme on valoa vasten syvän punertava, vaahtoa muodostui ihan hyvin ja jää rinkulana pinnalle pitkäksi aikaa. Tuoksu on runsaan mausteinen, rypäleinen ja marjainen. Anista, lakritsia, mustaherukan lehtiä, katajanmarjaa sekä havunneulasia. Myös tummaa maltaisuutta ja kuivaa tammisuutta. Maku jatkaa tuoksun linjalla. Sama marjaisuus ja rypäleisyys yhdessä mausteisuuden ja runsaan, tumman maltaisuuden kanssa. Kohtuu makea, hieman kuivattava ja runsas maku. Suutuntuma on melko tuhti ja runsas, pehmeä ja hitusen tahmea. Alkoholi pysyy aika hyvin piilossa, lämmittää taustalla. Erikoinen, mutta ihan onnistunut olut ainakin omaan makuun. Mukavasti pehmeni ja avautui vielä lämmetessä.