Olipas tymäkkä herkku, viski kirmailee kielen päällä ja suklaa sulattaa sielun.

2020 versio, eli muutaman vuoden on ehtinyt kypsyä lisää. Bourbontynnyröinti hallitsee makua todella ronskisti. Maussa lisäksi hieman kookosta ja vaniljaa. Älyttömän hyvää tämäkin on.

Uusintamaistoon, edellinen tuoreena reilut pari vuotta sitten. Päiväys 23.10.25. Niin paljon suklaata ja kaakaota. Pehmeää vaniljaista bourbonia joka puolella. Alkoholi lämmittää asiaankuuluvasti lopuksi. Paksu ja öljyinen olut. Tuoreena oli turhan terävä, mutta aika on korjannut kauneusvirheet. Oikein maistuva tässä vaiheessa elinkaarta, todennäköisesti parhaimmillaan.

12/2020 ostettu hopea oli tuhti ja suklainen. Parhaimillaan nyt.

Ripauksenverran tummanruskeaa nopeastilaskevaa vaahtoa erittäin tummanpunaruskean hieman valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu makean paahteisen kahvisen kaakaoisen tammisen viskisen syvältä ja maistuu rikkaan kaakaoisen kahvisen paahteisen tummansuklaisen sametinpehmeän lämmittävän mämmisen maltaiselle, on kova! Neljä ja puoli bojoo. PE: 23.10.25.

Noniin, se olisi sitten olut numero 800, taas vahakorkkinen mutta tällä kertaa toiselta virolaiselta panimolta. Maku on viskin ja rommin sekoitusta, hieman siirappinen ja maltainen. Suklaata ja konvehtimaisuutta löytyy myös, mutta ei nyt ihan omaan makuun osu valitettavasti.