Molenin neljä vuotta pullossa käyskennellyt gin-tynnyrikypsytetty Rasputiini. Perusversio on ainakin hieno kampe, uskoa riittää myös tälle. Lasiin kaatuu musta, reunoilta valon edessä tummanruskeaa taittava liemi. Vaahto on sekakuplainen, mutta pitsiseksi asettuva ja voimakkaasti lasin reunoihin tarttuva vaaleanruskea pilvenreuna. Jättää myös öljyistä piirtoa peräänsä laskeutuessaan. Tuoksussa avautuu heti ensimmäisenä tamminen tynnyri ja kevyt ginin katajainen tuoksahdus. Maltaisuus on reilua ja tummaa, paahteisuuskin puksahtaa mukavasti sisäilmaan kahvisen vivahteen kera. Ruisleipäinen kuivuus ja yleinen kuiva viljaisuus käyttäytyy maltaan täyteläisyyden rinnalla korostavasti. Tumma marjaisuus on hilloutunutta, lempeä suklainen pölähdys käy tämän takaa muodostaen hitusen leivoksistakin olomuotoa. Puinen puoli on katajaan kapsahtavaa, mutta myös neulaisuus on läsnä. Panimon ominainen vahamainen tuoksu on mukana, ja tuota jo vähän odottaakin näissä. Maku seuraa mainiosti tuoksua, maltaisuus edellä tuleva tummuus on erittäin hyvin pyöristynyttä. Täyteläisyys viljaisesta hieman paahteisestakin kokonaisuudesta on hieno, jättää paljon antia suuhun pyörimään. Kahvimainen puoli kytkee yhteen suklaisen tumman pavun ja tynnyrin puun, jossa ginin makeampi fiilis korostaa tätä puolta. Katajainen, nyt selkeästi mausteinen puisuus ja yrttinen twisti on sopivan terävä tulemaan maltaan alta esiin. Marjaisuutta on edelleen hilloutuneena tummana täytteenä, karamellisoitunut siirappinen makea loihtii tämän kanssa mahtavaa jälkeä. Jälkimaku on maltainen, kevyen paahteinen, suklainen, makean marjainen ja tumman karamellinen, katajainen. Suutuntuma on täyteläinen, keskihapokas, pitkään liukuva ja tahmaava, kuivattava huulilla. Todella hyvin aikaa kestänyt olut, pyöristynyt reunoiltaan just soppelisti jättäen kuitenkin runsaan potkun korkin sihahtaessa. Tykkään vaan todella tästä panimosta, hitokseen kovia tuotteita toisensa perään.

Tuoksussa tammitynnyri hyvin mukana, aavistus kahvia ja giniä. Maussa samat aineet, gin nousee tammisuuden rinnalle, kahvi ohuesti mukana. Vaikka mukana on maltaista makeutta, suutuntuma on kuitenkin katajanmarjaisen kuiva. Jälkimaussa lievää kitkeryyttä, kuten arvata saattaa.

Strong imperial stout. First scent brought quite a lot of alcohol but I guess it’s the gin. The gin is also in the taste which makes this beer a bit stingy. Not super smooth but that’s ok! I looove also gin so all good! 😄

New beer in Pint Please. Nightcap. Bottled on 31.3.2020 Temperature: +13,5 C Rasputin "series" has been perhaps the best work from De Molen, so high expectations for this one. Dark brown color. Fluffy head with brilliant retention. The texture is quite thick. Relatively light color is making me suspicious but otherwise good looking brew: 4,5/5 There are Gin hues in the aroma with juniper notes strongly present. Even a touch of salted licorice/herbal aromas which to me, seems like it is from barrel aging. Medium roasted coffee notes and darker fruits as well. Pleasant, but too simple: 4/5 Mouthfeel is medium with alcohol warmth and mild bitterness present. The alcohol seems stronger than the bitterness but still, it isn't boozy. Barrel aging shows well but otherwise, the mouthfeel just feels too light for a beer this size: 3,75/5 Tastes of Gin, oak, licorice/herbs, light roastiness, and dates. Well, balanced but suffers from the same things everything else in this beer does: just too simple. The barrel/gin/alcohol dominates the taste as well: 10,5/15 An Imperial Stout that showcases too much barrel without enough complexity from the beer itself. Nevertheless, decent beer but easily forgettable. This didn't reach the expectations: 14,5/20 =37,25/50