Joskus ysärillä tämän oluen valmistaja, eli belgialainen Dolle Brouwers oli tosi radikaali kun nimesivät oluensa hassusti (kuten tämäkin, "hullu akka"). Paljon on maailma muuttunut siitä. Olut on silti yhä hyvää. Tämä on tullut juotua viimeksi varmaan yli 20 vuotta sitten, kummempia muistikuvia tästä ei ollut. Aika tyypillinen tripel tämä näköjään on. Väri on meripihkan värinen, varovasti kaadettuna melko kirkas. Vaahtoaa runsaasti kuten nämä tekee. Tuoksu on maltainen, mineraalinen ja hiukan mausteinen. Alkoholi tuntuu heti alussa. Maku on melko kevyt ja raikas, pieni makea vivahde on mukana. Katkeroa on aika miedosti, voisi olla enemmänkin. Jälkimaku on samaa linjaa, hiukan makea, vähän mausteinen ja lämmittävä.

Goût fruitée vers la fin, très bonne mais très traître!