I'm not sure about this. Even reading the bottle I couldn't work out what the fuck I was buying. Pouring it out it looks like puddle water. Also the artwork looks like it was made on Microsoft paint And the label was half coming off. Alas, we persevere. To the 👁️ murky light Brown. To the 👃 sweet, almost toffee like. very delicate aroma. It's hard to get much off this. To the 👅 it's very drinkable. Goes down super easy. For the abv it is it's surprising how incredibly easy this goes down. Its sweet, and I can't taste a great deal going on with this. Mind you this was bottled in 23. So it's been sat on a shelf for 3 and a half years. If you can past all the trivial things I mentioned it is a good beer. Ultimately I would not have it again, it's not a bad beer but there's nothing to write home about with this one.

Vihdoin tämäkin maistoon (bottled 11/2025): Tumman oranssisen ruskeaa ja sameaa. Runsahko ja pienikuplainen vaahto. Tuoksu kirpakan, makeahkon ja hapahkon hedelmäinen (omenaa, aprikoosia, rusinaa), runsahkon belgihiivaisen ja villihiivaisen sekoituksen aromaattinen ja mausteinen sekä kepeän maltainen. Maku runsahkon ja makeahkon maltainen ja viljainen, runsaan, makeahkon ja ylikypsän tunkkaisen hedelmäinen (omenaa, päärynää, aprikoosia, rusinaa) ja keitetyn vihanneksinen(?), belgi- ja villihiivaisen aromaattinen ja mausteinen sekä selkeähkön humalaisen katkera. Osin oikeinkin hyvät, runsahkot ja tasapainoiset, mutta myös melko tunkkaiset maut. Suutuntuma on keskitäyteläinen, kuivakka ja runsahkon hiilihappoinen. Maukas, melko monivivahteinen ja mukavasti juotava, mutta myös melko tunkkainen tripel. Liekö sitten vain iän syytä, vaikka luulisi tripelin aikaakin kohtuullisesti kestävän... Parani tosin hieman oluen hengittäessä.

Joskus ysärillä tämän oluen valmistaja, eli belgialainen Dolle Brouwers oli tosi radikaali kun nimesivät oluensa hassusti (kuten tämäkin, "hullu akka"). Paljon on maailma muuttunut siitä. Olut on silti yhä hyvää. Tämä on tullut juotua viimeksi varmaan yli 20 vuotta sitten, kummempia muistikuvia tästä ei ollut. Aika tyypillinen tripel tämä näköjään on. Väri on meripihkan värinen, varovasti kaadettuna melko kirkas. Vaahtoaa runsaasti kuten nämä tekee. Tuoksu on maltainen, mineraalinen ja hiukan mausteinen. Alkoholi tuntuu heti alussa. Maku on melko kevyt ja raikas, pieni makea vivahde on mukana. Katkeroa on aika miedosti, voisi olla enemmänkin. Jälkimaku on samaa linjaa, hiukan makea, vähän mausteinen ja lämmittävä.