Tulipahan maisteltua tämäkin uudestaan, ei ollut muuttunut edellisestä arviosta miksikään. "Tuoksu miellyttävän paahteinen, vaniljainen ja kahvinen. Maku menee samoilla linjoilla, jälkimaussa vahvahko paahteinen kahvi nousee pienenä kitkeryytenä esiin. Kokonaisuus on kuitenkin tasapainoinen." Hieman ihmetyttää kuka tästä on keksinyt 2018 vintage version, itse en ainakaan löytänyt näitä vuosikerta malleja. 12 ja 13%:n versiot kyllä löytyy. Edellinen vastaavanlainen tapaus oli, että lisääjä oli saanut alkoholi prosentin oikein ja kaikki muut detaljit päin h.....tiä.

Tuoksu miellyttävän paahteinen, vaniljainen ja kahvinen. Maku menee samoilla linjoilla, jälkimaussa vahvahko paahteinen kahvi nousee pienenä kitkeryytenä esiin. Kokonaisuus on kuitenkin tasapainoinen.

Imperial stout au doux goût de vanille. Douce et épaisse.

Robe : noire opaque avec une généreuse et crémeuse mousse couleur chocolat. Au nez : arômes gourmands et torrefiés de chocolat, café et vanille. En bouche : la bière est assez ronde, onctueuse et huileuse en bouche. Elle dévoile des notes très gourmandes de chocolat, caramel et vanille qui durent en bouche. L'amertume est modérée. Bilan : wow ! Tout ce que j'aime dans une impérial stout, gourmande et non écoeurante sur des notes de chocolat ! Je recommande à tous les amateurs de stout, un délice !!

Täysin pikimustaa, todella paksun näköistä olutta. Runsas, paksu, keskinopea, tummanruskea vaahto. Tuoksu on todella makea, siirappinen. Voimakkaasti vaniljaa, suklaata ja lakritsia. Kermakaramellia ja mallasta taustalla. Todella paksurunkoinen. Imelähkö, karvas suutuntuma. Kohtalaisen matala hapotus. Todella siirappinen, hyvin makea, pistävä, voimakkaan makuinen olut. Tummaa suklaata, lakritsia, vaniljaa, salmiakkia ja karamellia. Taustalla kahvia ja hyvin paahteista, ehkä jopa hieman palaneen makuista mallasta. Jälkimaussa vanilja korostuu runsaasti, karamellia ja kermaisuutta mukana. Ei sinällään yhtään pöllömpi imperial stout, varsinkaan oatmealiksi, mutta omaan makuun hörpyn alku on aivan liian ällömakea. Nielaisun jälkeen maku tasoittuu nopeasti todella miellyttäväksi ja pehmeän kermaiseksi. Jälkimaku on hyvin miellyttävä. Alkoholi ei maistu pätkääkään läpi, siitä plussaa.

MBC joku/2018. Reilun sormen paksuinen vaalean ruskea vaahto. Lähes täysin mustaa imperial stoutia. Tuoksussa pehmeän makeaa kevyen jäätelöistä vaniljaisuutta, vähän reilumpaa pehmeää suklaata, alkoholisuutta, kepeää yrttistä humalaa ja ylikypsää greippiä sekä kepeää suklaakeksiä. Maussa kepeää alkoholisuutta, runsasta kuivuutta, paahteisuutta ja nokista palaneisuutta sekä runsasta hapanta kuivattavaa ylikypsää greippisyyttä (jatkuen pitkään taustalla) ja yrttistä havuisuutta, sitten alun tasoittuessa pehmeää makeahkoa tummahkoa suklaisuutta ja vaniljaa, suklaakakkua ja suklaakeksiä. Katkeroa runsaasti. Jälkimaku on kuivahkon paahteinen ja kepeän vaniljaisen suklainen. Suutuntuma on kevyen hiilihappoinen keskitäyteläisellä pehmeällä rungolla. ----------- Piti luoda tää uus kortti tälle oluelle, kun muutama oli laittanut väärän alle tän kyseisen oluen. Suklaata ja vaniljaa löytyy katkeroisen greipin ja yrtin sekä kuivan paahteisuuden ja nokisuuden jälkeen. Alkoholia puskee ihan liikaa mukaan makuun, josta miinusta. Jollain tapaa aika sekamelska-tapaus.

MBC09/2018. Mikkellerin Shake-sarjan vanilja-versio. Näköjään tämä vuonna 2018 tehty shake on 12%, kun aiemmin tämä oli 13%. (kuten täällä Pintissä) Mukana tässä on toisena panimona häärinyt norjalainen Lervig, jonka luona tämä on pantu. Täysin sysimustaa olutta, joka varovaisen kaadon jälkeen ei jättänyt yhtään vaahtoreunusta. Tuoksussa todellakin vaniljaa, ehkä hieman kuitenkin _ylimakean_ tonkapapuinen, kuin aidon vaniljainen. En siis pidä tonkapavuilla maustetuista oluista yhtään. 😖 Maku on todellakin vaniljainen, suklaakastikkeinen ja maitokahvinen. Makeus on ylitsevuotava ja todellakin voisin jopa sanoa että tämä on liian makea mun makuun. Enempää en voisi tämän pienen tölkin lisäksi tätä nautiskella. Jos vain (yli)makeat impit maistuvat, tämä on just sua varten. Itse pidän toisesta ääripäästä enemmän - tai edes jostain siltä väliltä. Tästä tuli mieleen Lervigin Coconuts, joka oli niin ikään todella (liian) makea imp mun suuhun. Päivämäärillä ei näissä ole mitään merkitystä, mutta BBE on näköjään kymmenen vuoden päästä. 3.7/5.

Mbc boksin peruja tämäkin, mutta en muista miltä kuulta tänä vuonna. Mustaa, paksun ja öljyisän oloista imppiä. Nätti suklaanrusehtava parin sormen vaahto. Tuoksu on tummasuklainen, vaniljainen, makean ja kypsähkön hedelmäisen luumuinen ja kevyen paahteisen maltainen. Miellyttävä. Suutuntuma on pehmeähkön silkkinen ja vain aluksi hiilihappoinen. Pehmenee öljyisäksi suussa. Maku on runsaan paahteisen tummasuklainen, hieman lakritsainen, snadisti suolaisen kinuskinen ja vaniljainen. Paahdetta hieman. Varsin mainio imppi jälleen Mikkelleriltä, jossa vanilja on hienostuneena elementtinä mukana muuten ehkä ihan pikkaisen raa’assa makumaailmassa. Tämäkin aukeaa lämmetessään todenteolla joten kannattaa varata aikaa nauttimiseen tai olla kaatamatta liian kylmänä lasiin. 4,2.