Iso kiitos Juusolle (@orson) oluesta! Oranssisen sysimustaa ja sameahkoa. Lähes olematon, ruskea ja pienikuplainen vaahto. Tuoksu runsaan, pehmeän ja miellyttävän viskinen ja kevyen puumaisen tynnyrinen, makean tumman maltainen, tumman siirappinen ja melassinen, tumman suklainen, ruisleipätaikinainen ja kevyen mausteinen, vihreän yrttinen ja salmiakkinen sekä kepeän vaniljainen. Oikein hyvä, runsas ja kutsuva tuoksu! Maku maukkaan, makean, hentoisen paahteisen ja katkerahkon/kitkerähkön tumman maltainen, ruisleipäisen mausteinen, vihreän yrttinen ja salmiakkinen, tumman suklainen, tumman siirappinen ja melassinen, puumaisen tanniinninen, runsahkon ja miellyttävän vaikkakin melko terävän viskinen, kepeän ja pehmeähkön vaniljainen sekä selkeähkön katkera. Runsaat, miellyttävät ja monivivahteiset, muttei kaikista tasapainoisimmat maut. Suutuntuma on runsahko, pehmeähkö, täyteläinen ja loppua kohden melko kuivakka. Todella runsas, maukas, miellyttävä ja monivivahteinen nautiskelu-imppistout. Olen tosin sitä mieltä, että oluen paras kunto on ehkä jo ohitettu mallasrungon ja parhaan tasapainon hieman hajotessa ja tuoden kokonaisuuteen ja etenkin jälkimakuun ainakin itselle ei niin toivottuja kitkeränkatkeria, yrttisiä ja oudon ruislimppuisia piirteitä. Muuten hieno ja itselle ainutlaatuinen kokemus! Olut tosin parani ja tasapainottui lämmetessään, mistä 0.1 korotus arvosanaan. Kiitos Juuso! 🍻

Kuivahkoa. Kuivattua hedelmää ja espressoa. Selkeä viinan maku tynnyristä, mutta ei haittaa.

Tynnyri kypsytys maistuu läpi, mutta hyvin täyteläinen Imperial Stout.

Työviikon ja saunan päälle olutta sekä telkkarista vuoden hauskinta snooker-turnausta eli Leicesterin Shoot-outia. Olen ymmärtänyt, että näitä Pühasten Silver Seriesejä pitäisi kypsyttää pullossa jonkun aikaa ennen juomista. No tässä on PE elokuussa, niin luultavasti kypsää. Ensimmäinen näitä itselle, mutta kypsytyskaapissa on useita pulloja lisää Hopea-sarjaa. Pitänee alkaa pikku hiljaa näihinkin tutustumaan, kun myöhässä tähän juhlaan lähdin. ULKOASULTAAN olut on mustaa ja siihen nousee beige vaahto. TUOKSU on todella pehmeä, mutta ehkä odotuksia miedompi. Savua, turvetta, marjaisuutta ja lakritsia. MAKU on todella mielenkiintoinen, pehmeä ja täyteläinen. Paahteista mallasta, kahvia, lakritsia, turvetta, karpaloa, vaniljaa ja sitä karvasta makeutta, jota on ainakin Jim Beamissa (Heaven Hilliä en tunne). Tynnyröinti on muutenkin oikein nätisti taustaa. Alkoholi ei maistu läpi. SUUTUNTUMA on täyteläinen ja pehmeä. Öljyistä paksua kamaa👌. Tää on muuten aikas kova. Herättää odotuksia kypsytyskaapin sisällölle

Ostettu vastikään Tartolaisesta olutpuodista, ikää 2,5 vuotta. Päässyt siis kypsymään kaupassa, tosin hieman mietityttää oluen säilytyslämpötila joka kaupan hyllyssä oli varsin korkea. Tuskin tuo silti on olutta pilannut. Lasiin kaadettaessa leijuu nenään muhkean vaniljaista ja hivenen rusinaista tynnyriä - oikein sellaista kunnon runsasta viskimäisyyttä höystettynä tammisella kuorella. Ensimmäisellä huikalla puskee herkullisen vahvaa tynnyröintiä, ruisleipää, vaniljaa, mämmiä, salmiakkia. Makeutta on suhteellisen paljon, mutta nimenomaan bourbonin kaltaisena vaniljaisena makeutena eikä modernien stoutien adjunct-makeutena. Paahteisuus ja "soijaisuus" on jätetty ulkopuolelle, tehden tästä todellisen jälkiruokaoluen. Tynnyröinti hivelee oluen runsasta runkoa todella pehmeästi ilman minkäänlaista terävyyttä, ei tietysti ihme reilulle parivuotiselle oluelle. Jos nyt jotain kritiikkiä pitää antaa, niin eri makuvaiheiden kehittyminen suussa on monia muita stouteja laiskempaa. Olut on myös lähes hapoton, olisin kaivannut aavistuksen hiilaria. Kokonaisuudessaan todella hyvä is, jossa onnistunut ja itselleni mieluinen tynnyröinti täydentää jo itsessään erinomaista oluen perusrunkoa.

Tämä on taas Pühasten herkku nektaria, ollut kypsymässä jo pari vuotta kellarissa. Kahvia, tumma suklaata ja suola salmiakkia, erinomainen maku kokonaisuus. Onneksi löytyy vielä lisää kypsymässä bb 5.11.24.