Isosta putelista muinaiseen hiivaan tehtyä Belgialea (tarina niin ainutlaatuinen nii piti kuvaa laittaa mukaa). Päiväys oli jo tammikuussa 2020, mutta uskoisin vielä olevan juotavaksi kelpaavaa.Tää tuli joskus syksyllä tilattua, ajatuksella että kiva jakaa jossai kemuissa/tastingissa, muttei nyt sattuneesta syystä ole kauheasti kumpiakaan tulossa lähiaikoina.. Menköön nyt sit #900 juhlien kunniaksi! 🥳 Tuoksussa hapan hiivaisuus. Maussa belgimäinen hunajainen makeus ja mausteisuus. Suutuntuma ja maku yllättävän voimakas näille volteille. Jännä happamuus on tuossa jälkimaussa, aluksi ei ollut niin mieleen mutta ehtipäs siihenki suu ns. tottua! 🤓 Ihan kiva olut juhlistaa merkkipaalua, mutta ei mitenkään älyttömän hyvän makuinen 😄 0,75 l pullosta sama juoma riitti hyvin sekä ruoan kanssa että saunan päälle hörpittäväksi, ehdottomasti kävi kyllä paremmin ruokajuomaksi.

Kiitos Otso K! Koruttomaan juhannukseen fiini pullo ölppöstä. Kirpsakan kirpeä ja hiivainen. Aiheuttaa pyörteitä suussa fiinisti. Kuohuttaa kivasti lasissa ja näyttää hyvältä. Eli tuntuu hyvältä. Mukava juoda tätä kun ei mäne edes väkivaltaisesti päähän 👍🏻👍🏻

MBC:ssä joskus mukana tullut belgi. Hiivakanta nostettu 1861 uponneesta S/S Neva aluksesta. Kaatuu lasiin punertavan ruskeana ja hivenen sameana. Todella paksu ja kermainen ruskeahko vaahto nousee pinnalle eikä laske millään. Tuoksussa on belgihiivaa, mallasta ja ylikypsää hedelmää. Aika mieto. Maku on jännän maltainen, hiivainen, tunkkaisen hedelmäinen. Happoja todella paljon. Ei tästä oikein saa mitään irti. Ihan leppoisa juoma, mutta ei mitään erikoista. Tusinatavaraa. 3,3 tähteä.

Miitren juhlapäivää viettämässä... Tämä oli mun valinta ja pienoinen pettymys. Ei oikein tohon kuivakkaan happamuuteen totu.

Ihan miellyttävä merenpohjaolut. Tulee mieleen joku ”tusinabelgi” eli voi hyvillä mielin perustella arvionkin. Hiivainen, jännän happaman katkera.

Tämä oli hyvää. Aika perinteinen Belgian ale sellaisella dänkillä viballa. Aika helposti juotavaa eikä ison lekan tuhoaminen ollut yksin hankalaa. 3.5

MBC09/18. Pakko juoda pois, koska päiväys 06/19 alkaa olemaan lähellä. Iso nollaseiskavitonen noin sataviisikymmentä vuotta vanhan hiivakannan alea. Väri kuparinen ja todella kuohkea vaahtokruunu, joka jatkoi vaan nousemistaan. Tuoksussa makeaa simamaista fiilistä, mallasta, sitrusta sekä hieman kypsää hedelmää. Maku on, miten sen nyt nätisti sanoisi, erilainen. Hedelmäistä makeutta löytyy sekä mallasta, happamuutta, mutta sitä hiivaisuutta myös. Aika jännä fiilis. Nyt olen vasta noin puolet juonut ja onneksi pullo on ollut jääkaapissa, koska muuten tämä voisi alkaa tökkimään takaisin ylös. Todellakin olisi riittänyt 0,33L tätä hiivakantaolutta. 😂 Omanlaisensa olut. Kuivaa happamuutta, hedelmäistä makeutta, mallasta sekä hiivaisuutta, joka laittoi mun mahan paisumaan kuin mummon pullataikina. Perästä kuuluu sanoisin! 💨 Oli pakko hakea juustoa loppupullon ajaksi. 3.6

MBC 9/18. PE 6/19. Paksu valkoinen vaahtopatja kuparisen värisen ja utuisen ja loppua kohden samean oluen päällä, kesti koko lasillisen ajan. Tuoksussa mukavaa tallista funkya, hiivaa, kuivattuja hedelmiä, heinää. Suutuntuma hapokas, liukas ja vähintään keskitäyteläinen. Maku on kuivahedelmäinen, hiivaa jonkun verran, olkia, heinää, nahkaa, yrttiä ja hapanta sitrusta hentoisesti. Mukavan maalaistyylinen maultaan. Jälkimaku kuiva ja pitkä. Onhan tämä huikea, kun kerran hiiva vuodelta 1861 höyrylaiva Nevan hylystä löydetty. Reilu 150 vuotta vanha hiivakanta! Ja ihan yksin vedin koko 0,75 pullon!😁