Bière douce, un poil salée avec de la poire.

Uusi Barcelonalainen panimo itselleni. Katsotaanpa. Ihan nätisti se lasiin kaatuu samean vaaleankeltaisena noin sormen paksuisella nopealla vaahdolla (kuvassa huono valo). Suutuntuma on pehmeä, mehuisa, puolitäyteläinen ja matalahiilihappoinen. Runko tanakka medium. Maun puolella Nelson Cryo dominoi: rypälettä, karviaista, valkoviinimäisyyttä ja passionhedelmää. Lisäksi greippiä, limeä ja hentoa yrttisyyttä. Hieman kuiva mutta juotavuus silti hyvää luokkaa. Aivan kelpo NeDIPA.

ApinaT löylyssä. Suoraan tölkistä, miellyttävä pehmeä sitruunaisuus tulee ekana vastaan (vaan ei vihtaan). Oisko jopa vähän kauramainen vivahde? Tän jälkeen esiin marssii reilu greippimäisyys. Pehmeä makea huntu leijuu tämän ja sitruunan vivahteen kanssa pitkään tämän saunovan silkkisuun kanssa. Miellyttävä kirpeys jatkuu pitkään, tulee mieleen ihan joku sitrusleivos. Oikein toimiva neipa saunassa, jossa löylyt näyttelevät pääosaa.

Tölkin kaveri muistuttaa vahvasti appiukkoani, ei muuta kuin urheasti kaatamaan.. Lasiin kaatuu samean keltainen juoma, kiva 1,5 millin vaahto hattunaan. Tuoksussa on isolla ruudilla varustettua passion hedelmää ja appelsiinia, tuoksu on räjähtävän kova. Lupaa hyvää. Ensimmäinen kulaus: täysin hiilihapoton, mitä vi##a? Maussa esiin tulevat persikka, mango, appelsiinin kuori, ylikypsä hedelmäisyys, ihan kuin pieni laktoosin vivahdekin nostaisi päätään? Valkoinen viinimarja löytyy menosta mukana, kun juoma hetken lämpenee. Aika tylsäksi jää, maistelun aikana löydön lapseni Pez patruunan ja innostun melkein sen mausta enemmän. Kavalaa kamaa sinänsä, 12 pinnaa ei tunnu missään.

Une gose cool mais on sent pas du tout la poire. Bière acidulée, minérale, elle donne envie d’y retourner.