Hedelmien kuorta on raasteltuna tähän keitokseen sekaan. Pistetääs maistellen. Kaatuu lasiin kirkkaana, meripihkan värisenä ja kevyesti happoilevana. Vaahto on alkuun kolmen sormen vahvuinen, mutta tyyntyy lopulta sekakuplaisena pilvenä oluen päälle. Ei tartu kovinkaan lasiin, liukasta tavaraa. Tuoksu on kyllä hyvinkin sitruksinen, appelsiininen, pehmeän limesorbettinen ja aprikoosinen. Kukkaisuutta, ruohoisuutta, kevyttä mausteisuutta, belgihiiva jättäytyy hieman taka-alalle. Aavistus puutarhasta marjaisuutta ja mansikanlehteä, humalaisuutta. Maku jatkaa pehmeään hedelmäisyyteen, jossa kumminkin sitrushedelmien kuori tuo hapokkuutta ja syvyyttä. Appelsiinia ja sitruunaa selkeästi, kevyesti aprikoosia ja marmeladisuutta. Belgia tulee nyt paremmin esiin, mausteisuuttakin pureutuu mukaan ruohoisuuden kylkeen. Kevyttä karamellisyyttä, makeaa marjaisuutta, kukkaisuutta ja kevyesti mallastakin tupsahtelee. Jälkimaku hedelmäinen, appelsiininkuorinen, belginen ja viljainen. Suutuntuma keskihapokas, keskitäyteläinen ja liukkaahko, kermainen. Melkolailla sopiva kombo belgihiivan ja happamuutta luovien kuorien tuntua. Tätä juo mielellään yllättävän pitkään, oletuksena oli vähän huljuttelemalla alas menevä olut.