Lasiin kaatuu syvän tumman ruskeaa olutta, valo taittuu lävitse melko selkeästi. Vaahto on vaalea, vaniljakermaan päin värittyvä ja jättää sinne tänne pitsiä laskeutuessa. Tuoksu on kahvinen, maitoinen, hieman maltainen, hedelmäinen, suklainen, toffeinen, karamellinen ja pehmeän sitruksinen. Koko olemus on kermainen ja pyöreä. Maku on vahvempi ja terävöityy. Suklainen, tamminen, puinen muutenkin, lakritsinen, käyneen marjainen, maltainen ja humalarunko tuntuu. Jälkimaku sokerinen, hyvinkin vaniljainen, kahvinen, keksinen, tammitynnyrinen, ylikypsynyttä hedelmää ja voimakasta yrttiä. Suutuntuma täyteläinen, öljyinen, hapokas, alkoholisuus lämmittävä tunne suussa. Mausteinen ja yrttinen vahvuus rinnastettuna pehmeään suklaaseen ja muihin pehmeisiin elementteihin on varsin hyvä, pieniä hiomattomia kulmia lukuunottamatta hyvä tuote.

Tuoksuu kahville, maltaalle ja siirapille. Kaatuu lasiin pikimustana, valkoisella vaahdolla. Maussa paahdettua mallasta (paahdettu vähän liikaakin imho), kahvia, suklaata, sitruunaa (ja sitruunankuorta), kukkaisuutta, kitkeryyttä ja siirappia, kevyesti makeutta, vaniljaa ja sitten onpi vielä jotenkin puun makuinen, polttava ja suolainen. Jälkimaussa pistävyyttä, alkoholia ja rungon sisältä esiin nousevaa mämmimäisyyttä ja suolaa. Runko on aika kevyt Imperial Porteriksi, aika epätasainen kuitenkin. Oluen lämmetessä, sitruuna ja Centennial-humalan yrttisyys nousevat mielestäni liikaa esiin ja hiukan pilaavat oluen makua. Silti mielenkiintoinen olut.