Jos sitä nyt iltamyssyn itselleen vielä kaataisi. Lasiin kaatuu juoma, jonka väri tuo mieleen Kokemäen joen rantavedet, vaahtoa tässä on huomattavasti vähemmän. Tuoksussa kypsää hedelmäisyyttä sekä marmeladia. Ensimmäinen hörppy, hämmästyn miten alko on piilossa. Marmeladimainen makeus, lievä sokerimaisuus, kypsä trooppinen hedelmäisyys, oisko ripaus guavaa, sitrusta, kypsää persikkaa ja mandariini, ovat maut jotka tässä sopassa tulevat esiin. Ei huono, jotenkin lajissaan erottuva ja omalla tavallaan jopa raskas.

Perinteisempään nojaava Qipa Latviasta. Noin sormen paksuinen vaahto, väri suoraan kuin bitteristä mutta niin on osittain maltaatkin. Tämähän on kuin turboahdettu ESB. Miellyttävä ja abv piilossa maun puolella mutta tuntuu taustalla. On kyllä pehmoista ja juotavuus yllättävän hyvä voltteihin nähden. Hedelmäisyyttä riittää maltaisuuden kaveriksi. Oikein hyvä olut!