Musta, pikku vaahto. Tämä ööloom olut on tosi vahva itsessään ja en tiedä miksi tätä on viitsitty edes tynnyriin laittaa kun pohjana oleva olut dominoi vahvimmatkin tynnyrit kokonaan jalkoihin. Rukiinen, nahkainen, paahteinen. Ei juuri muuta. Aikamoinen huti sarja vaikka odotukset oli aika korkealla.

Aloitin maistelun 12 asteisena. Ei oikein toiminut. Nyt tää on 17 ja muutaman asteen välein oon ottanu huikan. Tasapainottunu hyvin. Maltaan maku noussut enemmän esille ja suklaa jäänyt pikkusen taustalle. Toki edelleen lievä alkoholin polte ennen jälkimakua, mutta ihan hyvä 12 volttinen.

Tuoksu on kohtuullisen hyvä. Kahvia, suklaata, tammisuutta ja hintti vaniljaa. Kohtuullisen hyvä siis siihen nähden, että kyseessä on mezcal tynnyri. Maussa ensi fiilis on, että nyt liikutaan sweet & sour alueella. No, tynnyrin puuaines on ainakin antanut hyvin makunsa ja paahteisuus on myös hyvin mukana. "Makeus" lienee peräisin maltaasta ja hunajasta. Jälkimaku tummasuklainen ja tamminen. Varsinainen kaktusviina ei onneksi ole suuremmin havaittavissa. Ei paskempaa, tosin jäänee ainutkertaiseksi maistoksi.