Hyvähän tällä on viikonloppua alotella 👍🍺

Chestnut brown Weiss at sauna club. Light and tasty so suits this occasion. Toasted malts, banana softness and faint clove herbal tone. Fast and turns watery but now it’s finr and leaves a moreish feel 🍻

Noniin, taas jatketaan jo tutuksi tullutta vehnäolut linjaa. Testissä tänään saksalainen nittenauer festbier. Väriltään kuparin värinen, oranssikeltainen. Runsas vaahtokukka, varmaan 2 sormen paksuinen. Melko hyvän näköinen ja houkutteleva. Suutuntuma itselle jopa vähän vetinen. Se oikeastaan onkin tämän oluen ainoa miinuspuoli. Kelpo ja hyvä syksysään saksalainen vehnis, mutta omaan makuun hieman laimea. Uskon sen vain johtuvan siitä, että kyseessä keskikalja 5,2. Tähän olueeseen olisin kaivannut alkoholipitoisuutta enemmän, jolloin oluesta olisi saanut astetta täyteläisemmät, jopa öljymäisen. Voi olla että jäin kaipaamaan Waihenstephaneria 🤷‍♂️

Das Nittenauer Weissbier ist trüb dunkelorange und krönt sich altweiß mit mäßigem, gemischtporigem Schaum. Der Duft ist klassisch und zeigt Gewürznelke, Weizenmalz und Hefebanane - allerdings eher mit schwindendem Schaum. Geschmacklich findet man hier einen schönen Kompromiss aus Cremigkeit und prickelnder Frische, die man optisch gar nicht vermuten würde. Die erschnupperten Noten gestalten auch den Geschmack ganz klassisch aus. Hier und da bleiben ein paar körperliche Lücken und der Ausklang ist herb trocken, was vom stiltypischen Mainstream abweicht. Ob man das positiv oder negativ wahrnimmt, muss jeder für sich entscheiden. Ich bin da etwas wankelmütig und mag mich daher nicht zu einer Top-Bewertung hinreißen lassen. Aber Nittenauer braut hier definitiv ein Weissbier, dass sich vom ersten Eindruck ohne großartigen Wiedererkennungswert zu einem gewissen Charakter mausert.