Ei pitänyt nyt juoda kaljaa, mutta tästä oli mennyt parasta ennen jo 4 päivää sitten. Joten oli tartuttava tuumasta toimeen ja ryystettävä tämä äkkiä jääkaapista pois ennenkun tämä jumalten juoma homehtuu, (tai miten nänä nyt pilaantuukaan, ei mitään hajua kun yksikään vastaava tuote ei ole vielä päässyt omassa kaapissa lähellekään tuota rajaa.) Tuoksu aika perinteinen tumma lager, vähän leipäisyyttä havaittavissa. Maku taasen myöskin perinteistä tummaa laageria. Oikeastaan aika hyvä, pientä leipää ehkä jopa mämmiä. Ei mikään bulkkilaagerin tummempi isoveli, vaan ihan oikeasti tumman makuinen olut. Nämä kyseisen pikkupanimon tuliaisiksi saadut oluet olleet kyllä hyvän makuisia, mutta jos jotain pahaa sanottavaa pitää keksiä niin päiväykset näissä ei ole montaa viikkoa pollutottuinakaan.

Oluttyyppi, jolla virolaiset panimot ja niiden taso mitataan. Hyvin leipäinen, mausteinen maku. Ehdottomasti onnistunnut tuote. Takkatulen äärellä olisi sopiva seuralainen tähän vuodenaikaan.

Basically translucent but dark brown beer builds a silky beige head that shoots three fingers high. The short retention pulls the froth down to a lovely lace ring and haze on the top. Syrup, cane sugar, black coffee and a pinch of dark chocolate find their way to my nose. Nice and predictable. Syrup, malt extract, dark malt, brown sugar, molasses, cappuccino and dark chocolate. That's what the taste profile is woven of. Beautifully malt-forward. And moderately sweet-leaning. The body is light to light-medium. The finish allows one to experience a whiz of grassy hops before the familiar syrup–malt–choco medley brainwashes my tastebuds. The coffeeish element turns now slightly bitter. The mouthfeel is light, lip-glueing and balanced. Pleasant, the level of sweetness is under control. Still quite predictable. The age (bb 19 Feb) has no negative effect on the beer.