Vielä löytyi yksi aikansa klassikko ja hypeolut kylmäkaapin periltä (BB 09/2022): Rusehtavan ja tumman keltaista ja sameaa. Vähäinen ja pienikuplainen vaahto. Ei enää kovinkaan nätti olut. Tuoksu runsaan, makean ja kypsän trooppisen hedelmäsoseinen (ananasta, mangoa, persikkaa, aprikoosia, melonia), kirpakan karviaismarjainen ja kepeän kauraisen maltainen. Edelleen oikein hyvä tuoksu! Maku maukkaan, runsaan, makean ja kypsän trooppisen hedelmäinen (ananasta, persikkaa, aprikoosia, mangoa, melonia, rypälettä), hieman pesuainemaisen sitruksinen ja greippisen kitkerä, kepeän vaalean maltainen ja kauraisen viljainen sekä maltillisen humalaisen katkera. Edelleen verrattain oikeinkin hyvät, runsahkot ja tasapainoiset maut. Suutuntuma on melko täyteläinen, pehmeähkö ja vähähiilihappoinen. Ikäänsä nähden edelleen oikeinkin maukasta, mukavan hedelmäistä ja pehmeää juotavaa. Selkeää hapettumista ja makujen muuttumista toki jo havaittavissa. Kaikesta huolimatta en lähde tämän perusteella arvosanaa muuttamaan, vaan otan hatun päästä ja kippistän Sepille! 🍻

Ripauksenverran vaaleaa vaahtoa samean oranssinkeltaisen valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu makean hedelmäisen mandariinisen appelsiinisen sitruksisen pajuiselle ja maistuu kuivan rapsakan pajuisen lempeän mehuisalle, on hyvää vieläkin! Neljä bojoo. PE: 31.1.-22.

Näftinsormenleveydenverran vaaleaa nopeastilaskevaa vaahtoa samean aprikoosinkeltaisen valoaläpipäästävän oluen yllä joka tuoksuu hedelmäisen sitruksisen koivunvihtaisen pajuiselle ja maistuu makean lempeän rapsahtavan pajuisen greippisen hedelmäisen lepposalta. Neljä bojoo. PE: 30.9.-22.

Nyt on kova. Tätä paremmaksi on vaikea laittaa. Ahhh, mikä makujen nautinto. Onneksi jääkaapista löytyy vielä muutama plo.

Erinomainen olut. Nätti väri. Alkoholi tulee esille suuta lämmittävänä, mutta pyöreän pehmeästi. Humalaa riittää, trooppisuutta ja vähän makeuttakin. Maistuu, maistuu. Mallassepät on Suomen top-3-panimo minun listalla.