Jaahas jos sitä yhden yömyssyn ottaisi. 🥱😴 Noin reilun vuoden pitelin tätä tuolla kaapissa en kyllä tiiä miks. Ehkä ajattelin kypsytteleväni tätä. 😀 No nyt on hyvä aika vetäistä tämäkin kurkusta alas. Mausta löytyy kahvia, suklaata, tynnyriä sekä ehkä aavistuksen verran salmiakkia? Petollisen hyvin on alkoholi saatu hukattua tähän. Erittäin hitaaseen nautiskeluun todella toimivaa.

Aivan on maukasta. Hyvällä vaikutuksellaki.

Työviikon, salitreenin ja saunan jälkeen olutta. Tällä viikolla joutui tekemään kaksi lähityöpäivää ja altistui ihmiskontaktille. Tämän trauman unohdusta helpottamaan vähän vahvempaa imppi stoutia (16,5%)😂. Lisäksi oon tehnyt tällä viikolla vähän kovempaa voimatreeniä ja videot todisteeksi tulee instaan huomenna olkapäätreenin jälkeen. Mave 5x3 210 kg, penkki 5x3 130 kg, kyykky kahteen parhaaseen kolmoseen 160 kg. Kahden "kevyemmän" viikon päästä sitten uudelleen ja toivottavasti isommalla raudalla. ULKOASULTAAN olut on mustaa ja siinä käy beige utu. TUOKSU on pehmeän paahteisen maltainen, suklainen, kahvinen, vaniljainen ja viskinen. MAKU jatkuu mukavan pehmeää linjaa. Paahteista mallasta, hopeatoffeeta, suklaata, tammisuutta, vaniljaa ja viskiä. Tuo molassi taitaa maistua aika vahvasti tässä, mitä nyt samaa aromia ollut parissa muussakin samalla aineella maustetussa oluessa. Alkoholi näille prosenteille yllättävän hyvin piilossa, mutta uloshengityksessä haistaa ja maistaa, että ihan lasten tai nuorten aikuisten juomaa tämä ei ole. SUUTUNTUMA on melko täyteläinen ja pehmeä. Nyt on hyvä slow sipper snookeria katsoessa! Toki Shoot-out pelimuotona tukisi jopa useampaa nopeammin kaadettavaa olutta. Miellyttävä kokonaisuus.

Pehmeä, vaniljainen ja suklaakahvinen. Perinteisempää imperial stouttia. Alkoholi tuntuu mukavan lämmittävältä.

Seuraava Buxtonin barrel masters sarjalainen, joka on jo hetken pyörinyt kaapissa. Olut on täysin mustaa, hyvin ohuella beigellä vaahtokerroksella. Tuoksu on hyvin maltainen, suklainen, tamminen, vaniljainen, viskinen, karamellinen, mausteinen, melassinen ja ehkä aivan aavistuksen savuinen. Runko on ehkä aavistuksen reippaan keskitäyteläinen, hiilihappoinen ja makea. Mausta todellakin huomaa runsaan skottiviskitynnyröinnin karamellin, maltaiden, hunajan, tammen ja hennon savun ja hedelmäisyyden ansiosta. Näiden seasta tulee mukavan paljon tummaa suklaata, melassia, palanutta sokeria ja hieman saaristolaisleipää. Odotukset oli aika alhaalla tätä korkatessani, mutta loppupelissä kokonaisuus paljastuikin aika kivaksi. Tynnyriä riittää ja oluen pohjakin vaikuttas olleen aika kiva jo alunperin. Jos jotain toivoisin, niin runkoa olisi saanut olla enemmän, mutta muutenhan tässä on aika laadukas tapaus.