Vihdoin maistoon (canned 11/2020, BB 11/2025): Ohuen oranssisen läpikuultavan tummanruskeaa ja sameahkoa. Vähäinen, rusehtava ja pienikuplainen vaahto. Tuoksu runsahkon, makean ja kevyen paahteisen tumman maltainen, runsaan lantainen, tallimainen ja turpeinen, makeahkon tumman siirappinen, poltetun sokerinen ja kuivatun hedelmäinen (luumua, taatelia) , selkeähkön viskinen ja hentoisen savuinen. Melko outo, sekava ja ei kovinkaan miellyttävä tuoksu. Onneksi maku pelastaa suurelta osin ollen maukkaan, runsahkon, makean ja kevyen paahteisen tumman maltainen, makeahkon tumman siirappinen, poltetun sokerinen ja kuivatun hedelmäinen (rusinaa, luumua, taatelia), hieman mausteinen, salmiakkinen ja ruisleipäinen, ohuen kahvinen ja tumman suklainen, selkeähkön lantainen, tallimainen ja turpeinen, runsahkon raa'an viskinen ja tynnyrinen sekä melko maltillisen katkera. Alkoholi maistuu, tuntuu ja lämmittää taustalla. Osin oikeinkin hyvät, runsaat, tasapainoiset ja hyvin aikaa kestäneet maut. Suutuntuma on täyteläinen, öljyisen pehmeä, runsas ja vähähiilihappoinen. Runsasta lantaisuutta ja märkää turpeisuutta lukuunottamatta oikeinkin maukas, runsas ja mukavasti nautiskeltava imppistout. Tämä toki on johtuu paljolti oluen iästä, mutta vie silti pois parhaan tasapainon ja nautinnon. Odotukset olivat huomattavasti kovemmat. Arvosana ikäkompensaatiolla.

Täyteläinen ja kevyesti paahteinen ilman häiritsevää katkeruutta. Sopivasti makeutta, mutta ei liiaksi. Savun makua hyvin kevyelti. Tuskin edes huomaisi, jos ei tietäisi. Alkoholista ei häiritseviä viitteitä.

Överipehmeä runko saatu tehtyä. Täysin musta väri, minimaalinen nopeasti katoava vaahto. Tuoksussa greippisyyttä, pähkinää ja savua. Hyvin miellyttävä juotava, 14,5 pinnaa on kyllä uskomattoman hyvin piilotettu tähän. Hieno olut luottopanimolta.

Pers repee

Varastoa tyhjemmäksi ja tällainen sattui käteen. Uiltjella on aina aika myyvät tölkit. Eli tummaa olutta illan loppuun. ULKOASULTAAN olut on mustaa ja siihen nousee maitokahvin värinen vaahto. TUOKSU on nokinen, turpeinen ja jotenkin lehmänlantainen 🤔. MAKU on paahteisen maltainen, kahvinen, salmiakkinen, savuinen, tervainen ja jotenkaan en pääse yli tuosta tallisuudesta/kevyestä lehmänlannasta. Ei mitenkään paha, vaan outo mieleyhtymä😅. Kuiva ja melko täyteläinen makumaailma. Ai niin tässä oli 14.5% alkoholia. Ei maistu. SUUTUNTUMA on melko täyteläinen ja pehmeän poreileva. Vähän eri suunnasta tehty imperial stout. Ihan hauska ja toimii omalla tavallaan.

Turvesavua ja lopunajan tunnelmia. "Birmingham blues" ei tuottanut pettymystä, mutta peat smoke edition "tuoksuu" sitrus humalalla. Pitkällisen nuuskimisen jälkeen löysin pientä viitettä savuun. Jumalauta, taas on tynnyreitä pilattu jatkokäyttöä silmälläpitäen. Löytyi se pieni turvekin lopulta, mutta luulen, että aidot skotit ei tätä maku yhdistelmää juuri arvosta. Itsellä muna heiluu housun lahkeessa, mutta en voi välttyä myötä häpeästä. Siis siitä, että tätä kutsutaan Peat Smoke Imperial Stout:iksi. IPA:ksi helvetin hyvää, Islay BAIS:ksi melko huonoa. No eihän tämä tosin ollutkaan BA versio.