Jännä hapokkuus tai jopa tulisuus.

Melkoisen vaahtoisa, mutta myös makoisa (American) lager. Maussa kivasti sävyjä ja hiukkasen tuhdimpaakin mallasta. Väri sameaa kuten pohjahiivaoluen kuuluukin. Mukava itselle uusi pienpanimotuttavuus.

Aika kova kuahuumaan, vähä liiankin. Oli jano ja en päässy toviin maistelee ku joka kerta kuahus nii pirust, siitä iso miinus. Hitto ku en osaa erotella niit makuja mitä ne on, mut kyl sielt sit alko viimenää niit löytyy. Iha ookkeliskookkelis.

Kuohuu, lämmetessä tästä alkoi saada jo vähän makua.

Suodattamaton pohjahiiva olut ja kevyesti humaloitu- siinä se.

Aika lailla perus-lager, niin hyvässä kuin pahassa. Parempiakin on tullut vastaan, mutta meneehän tämäkin. Hiukan hiivainen sivumaku.

Perjantain maisteluun Nilkon amerikkalaista lageria. Väriltään olut on alkuun kauniin kirkas ja vaalean kuparinen. Pullon pohjalta lurahtaa kuitenkin ruskeaa sakkaa sekaan joka nopeasti samentaa koko oluen oranssin kellertäväksi. Vaahtokukka on runsas ja muodostaa kauniin pitsin lasin reunoille. Tuoksultaan olut on kirpeän sitruksinen, vehnäisen hiivainen. Suutuntumassa on rehtiä hapokkuutta. Maultaan olut on humalaisen katkeroinen sekä hiivainen. Jälkimaku kutkuttelee kivasti sylkirauhasia reilulla hapokkuudellaan. Ihan ookoo olut, mutta liekö lähestyvä viimeinen käyttöpäivä syynä tuohon pohjasakkaan, se vei hieman fiiliksiä.