Italian omatuontia lasiin kesälomailtaa piristämään. Oranssihtava ja samean meripihkainen. Tuoksussa omenaista tallintausta. Sairaaaan hapokas ja talviomenainen kärki. Eihän tässä muuta oikein olekaan, joten annetaanpas olla hetki ja palataan aiheeseen myöhemmin! No joh! Kirpeys kaikkosi pienen odottelun myötä. Nyt omenaisuus on hirman pyöristynyt ja mukana jopa hieman vaniljaisia komponentteja. Jälkimaku omenaisen mehuisa.

Rather bittery and acid laboc. Hard taste but really taste

Eipä tätä olueksi voi kuvailla. Kuivan viinin makuinen on.

Pantu 27.04.2016 ja pullotettu 28.10.2018. Mausta voi päätellä, että ollut tässä välissä tynnyrissä odottamassa ja ottamassa makua ja pehmentämässä kulmikkuutta. Kokemus on hyvin erikoinen ja tässä tunteekin itsensä tutkimusmatkailijaksi. Olen kuin olut maistelun Indiana Jones. Pullon avaus jo itsessään juhlavaa ja odotukset nousevat. Ensipuraisu saattaa yllättää, mutta tilanne selkiytyy nopeasti. Sour tyyppinen makumaailma ei kuitenkaan liian pistävä tai hapokas, vaan mukavan pehmeä ja moderni. Vaahto kaadettaessa hyvin vähäistä. Hiivaa oluen seassa. Olutta voisi myös vielä kypsytellä ja maku luultavasti pehmenisi vielä entisestään. Parasta ennen päivä 28.11.2038. Maisteluun nimenomaan soveltuva olut. Tarvitsee rauhallisen ja kiireettömän hetken.

Friday evening's treat, belgian lambic (geuze). Color is beautiful bright copper. But lots of yeasty sediment is mixed in beer, as seen in my photo. Rapidly disappearng foam. Scent is to tart berries, gooseberries, buckthorn and fermenting redcurrant. Also cellar characteristics. Taste is without a trace of sweetness, bitter and tart. Flavors of tart apples, gooseberry and buckthorn. Oak barrel with yeast is there too. Lambics are always interesting to taste.