Mun 1600. olut Pint Pleasessa. Mikäs siinä - taas yksi välisatanen ja kohti 2000. olutta mennään. Lasiin toukokuussa 2009 pullotettu Mikkellerin ja Brewdogin yhteistyöolut. Kyllä. Yli 11 vuotta vanha Barley Wine. Keräilijältä hommattu. Kiitos tästä oluesta heille joille se kuuluu, ja kiitos kaikille teille kaikille, jotka luette arvioitani. Tumman ruskea BW, vähäisellä vaahdolla. Sokerirantuja jää lasin reunoille. Happoja oli siis vielä jäljellä, mutta kaikki hiivakukkaset ovat täysin kuolleita. Tuoksussa paljon luumuisuutta ja paljon rusinaa, mallasta sekä taatelia. Ihanan makea ja täysin kesytetty tuoksu. Maku on kypsän ja tumman makean hedelmäinen ja niin ikään taatelinen ja luumuinen. Miellyttävä, pehmeä suutuntuma ja kevyen tummanleipäinen. Ei tästä voi kun pitää. Paljon makua ja kaikki terävät kulmat ovat pyöristyneet ja pehmenneet täysin. Upea kokemus ja kaikenpuolin miellyttävä kokonaisuus.

Tälläinen löytyi kellarista. Tiedän että tässäkin yhteisössä on voimaa, joten valjastetaan se voima nyt siihen, että eräs läheinen perheeseen kuuluva henkilö saa kaiken tarvittavan tuen tuolta ylhäältä selvitäkseen Meilahden sydänsairaalan osastolta kotiin kahden nuoren lapsensa isäksi 🙏🏻 Kovia paikkoja kaikille. Sitten itse olueen. Tämä on todellakin vuodelta 2009, mutta siltikin pieni sihahdus kuuluu korkkia avattaessa. Lasiin olut kaatuu meripihkan ruskeana, ja aavistuksen utuisena. Tuoksu on todella pehmeä ja pyöreän maltainen, ruisleipäinen, puumaisen tynnyrinen, leipäinen, kuivahedelmäinen ja greippisen katkeroinen. Maku on pehmeä. Todella pehmeä. Huh kuinka hienosti tämä on pyöristynyt melko täydelliseksi herkuksi. Pehmeää mallasta, kuivahedelmää, toffeeta, pehmeää yrttisyyttä ja mämmiä. Suutuntuma on todella paksu ja alkoholi on piilossa. Tälläisiä kellarihelmiä tulee aika harvoin kaivettua esiin, mutta tämä ainakin tuntuu olevan juuri nyt parhaimmillaan. Todella hienostunut ja pehmeä kokonaisuus.