On antanut jo liikaa periksi. Tulee tuo eltaantunut maku liian selvästi esille, vaikka on tässä myös tuo tynnyröinti edelleen aika kivasti mukana. Ollut omassa kellarissa loppuvuodesta 2020.

Toimii myös keitossa

Kerta eilen iski Hoppin Frog, niin jatketaan tänäänkin. ULKOASULTAAN olut on mustaa ja siihen nousee beige vaahto. TUOKSU on makean paahteisen maltainen ja hieman viskinen. MAKU on aikamoista viskitynnyrin hallintaa, mutta melko pehmeänä. Myös kuivaa paahteista mallasta, nokipannu kahvisuutta ja aavistus savua. SUUTUNTUMA on melko täyteläinen ja pehmeä. Joo-o. Kuiva russian imperial stout tynnyröitynä. Syvä ja lämmin makumaailma. Rob Zombien Astro Creep 2000 soi taustalla ja sopii hyvin tähän Ohion tuotokseen.

Hopefully this is the correct entry. Best before was somewhere in 2022, dunno how many years they give to these, probably three. Scent is classic oatmeal stout. Malts, licorice, oat, dark bread root, little syrup, slight oaky bourbon barrel. Taste has plenty of bourbon, almond, licorice, dark bread, syrup, vanilla, more bourbon and slight sweet malty finish (that always exists in Imperial stouts). Body is smooth, full and semi thick. Good for this abv. No faults, really. My first Hoppin' Frog and doesn't disappoint. Really solid "low abv" impie.

Selvästi vanhan liiton imperial stout. Ei muistuta todellakaan tän hetken pastry stoutteja, vaikka onkin makeahko. Hyvä niin. Makua on hurjasti. Tuoksussa ja maussa on suklaata, mutta myös paljon paahteisuutta ja katkeroa. Tynnyrikypsytys maistuu selkeästi, jopa viskisenä, mutta on silti erittäin pehmeä ja miedosti vaniljainen. Suutuntuma ei ole erityisen paksu ja jälkimaku on hieman kova.

Perus B.O.R.I.S:in tiukkaa paahteisuutta, kahvia ja suklaata höystettynä vaniljaisella bourbon wiskitynnyrillä. Makeutta oli hieman enemmän kuin perusversiossa. Humalointi perusversion mukaisesti melko runsasta, mutta maku on tässä sen verran täyteläisempi, että päästään reilusti riman yli.

Päällimmäisenä reilusti suklaata ja suklaisuuteen mukavasti yhdistyvää rusinaisuutta. Taustalla paahdetta, kahvia ja tynnyröinnistä wiskeytä ja vaniljaa, pientä karamellisuutta myös. Tynnyröinti ei dominoi lainkaan ja on hyvin tasapainossa itse oluen kanssa. Jälkimaku jää paahteisen kahviseksi ja makeahkoksi, makeus pysyy kuitenkin hyvin tasapainossa. Runko ja suutuntuma on hieman harmittavan keskitäyteläinen, ja hieman pistelevän tanniininen. Alkoholia ei maista lainkaan. Miellyttävä vanhan liiton BA Imperial Stout. Tässä Boriksessa tynnyröinti onnistunut paremmin kuin BA Doriksessa, jossa oli hyvin terävä ja alkoholinen fiilis.