Uhka vai mahdollisuus? Pullotettu 2019. Maussa edelleen Pohjalan porttereille tunnuksenomaiset maut. Erityisesti paahteisuus ja vanilja maistuu mukavasti. Ei tätä missään nimessä voi edelleenkään huonoksi sanoa.

Bottled 26.11.19. Best Before 26.11.22 Siis päiväys mennyt yli vuosi sitten. Likööriä, marjaisuutta, tynnyriä ja kynsilakkaa. Ei kovin kummoinen.

Räyheän mausteinen ja lämmetessään makeutuva. Korppi-yskänlääkkeinen ja turpeinen.

Olut kypsytelty pari viikkoa yli parasta ennen päivän. Edellinen pullo meni sen sijaan melko tuoreeltaan. Maussa pääpaino kahvissa. Rommin maku huomaamattomampi kuin ennen pullokypsytystä, mutta vanilja ehkä hieman korostunut. Suutuntuma pehmeä, mutta tyylissään melko kevyt.

Melko voimakas kardemumma tuoksussa, vähän kookostakin, lakritsia. Maussa myös kardemumma vahvasti esillä, lisäksi rommia, vaniljaa, suklaata ja kahvia.

Muutaman vuoden kaapissa ollut ja nyt iski fiilis että pakko saada. Onhan se, makua on monia. Hyviä ja kovia.