Ehken haastavaksi koettu olut lasiin äitienpäivän kunniaksi, tuoreeltaan hyvin vahva kampe ja syystä ollut viisi vuotta kypsymässä särmiä pois. Eipä se kun laittaa kokeillen. Lasiin kaatuu aivan yön musta olut, joka ei valoa päästä läpi. Vaahto on todella komea, cappuccinon värinen, erittäin tiheä ja runsaana säilyvä parin sormen paksuinen kuorrute nesteen päällä. Jättää hyvin vahvasti itsestään perään laskeutuessaan. Tuoksu on lähtöjään kahvinen, paahteisen pavun olemus on monimuotoinen, mutta ei liian päällekäyvä. Maltaisuus tukee tätä puolta, runsas tummuus viljasta on hitusen hiilistäkin fiilistä luova. Melassinen, voimakkaan maitosokerinen ja tiukan siirappikaramellinen puoli on kärjen auettua melkolailla iso. Kuitenkin kuivatut ylikypsät hedelmät ja rusinainen, taatelinen olemus syventää kerroksellisuutta. Hitunen nahkaisuuttakin seassa. Hilloutunut tumma marjainenkin avautuu hiljokseen esiin ja kerää sokerisuutta tätäkin kautta. Maku potkaisee kyllä rehellisesti niin makean alun, että joutuu sippaamaan pari kertaa, jotta nystyrät ymmärtää missä mennään. Karamellisyys ja sokerisuus on semi uniikki; siirappisuutta, suklaisuutta, maitosokeria, kuohuviinimäistä hedelmäsokerisuutta, likööritäytettä.. Huh. Kahvipaahde kuitenkin kitkee hapokkuuden myötä hieman tasapainoisemmaksi tuota, yleensäkin paahteisuus on hyvällä tasolla ja mallastus jaksaa potkia okaista ja rukiista kovuutta sisään. Hieman edelleen hiilisyyttä, mutta myös lohkeavaa hunajaisuutta tuon kanssa. Marjaisuus on kuin liekitetyn hillon makuista, hieman katajaista puutakin löytyy. Kitalakeen ilmestyy yrttinen sekoitus hieman alkoholin lämmittämänä. Jälkimaku kaikkea makeaa edellä, mutta kääntyvä paahteiseen, maltaiseen puoleen joka on runsas. Suutuntuma hapokas, todella tahmaava, makea, makea ja makea, kuitenkin todella täyteläinen ja pikku sippi kestää suussa kauan. Hurja vedos, ehkä aika on tehnyt tälle paljon hyvää mutta on silti kompleksinen - tästä joko pitää tai sitten ei yhtään. Itselleni tyylilaji on mieluisa, mutta nyt löytyi ehkä napsun verran liikaa tekevä tuote. Alkoholikin lämmittää mutta ei maistu enää ainakaan tämän ikäisessä. Ohhoh, on jotenkin.

Tosi imelä, karvas ja alkoholinen

Back in black. Vaikkakin maistan tätä vasta ensimmäistä kertaa. Pullotettu 7.10.2019, joten ennättänyt kypsyä jo reilun kahden vuoden ajan. Väriltäänhän tämä on mustaa, eikä valo läpäise. Muodosti runsaasti vaaleanruskeaa, erittäin kuohkeaa ja lähes loputtomiin säilyvää vaahtoa. Tuoksu on tumman maltainen ja salmiakkinen. Suutuntuma täyteläinen ja melko vähähiilihappoinen. Ensipuraisu puistattaa. Hyi saatana, että on makeaa. Muutama varovainen hörppy lisää ja vielä pitää vähän miettiä, saako tätä alas menemään. Maku on todella imelä. Tumman maltainen ja paahteinen jälkimaultaan. Tässä vaiheessa, kun pohjiakin on jo jonkin verran, niin alkoholi ei mausta erotu. Kyllä se makeus vaan puistattaa sen verran pahasti, etten pysty juomaan tätä loppuun saakka. Pääsin lähes puoleen väliin asti. Tätä olisi varmaan pitänyt kypsytellä sen lähemmäs kymmenen vuotta, jos vaikka olisi tuo överi makeus hieman tasoittunut. Eipä pysty pisteilläkään arvostamaan kovin korkealle.

Mustaa. Beige vaahto. Tuoksu paahteinen, nokinen ja kahvinen. Maku todella makea sokerinen. Paahteinen, nokinen, greippinen, suklainen ja kahvinen(BB7/10/29) Hyvä olut.

Wowzer what a beer! Thicker than used engine oil. Intense roastiness gives way to burnt sugar, caramel and waves of chocolate. It has alcohol warmth and big booziness that ensures this is a sipper. Lovely stuff!

Tummaa tekee taas mieli, joten Mikkelleriä pitkästä aikaa lasiin. Tämä tuli itselle "vaihdossa", kiitos tästä Muikku3 👊🏼🍺 Tuoksu on makean sokerinen, karamellisen suklainen sekä hieman kitkerän kahvinen. Myös hiukan hedelmäisyyttä puskee esiin taustalta. Ohhoh. Nyt on kyllä makeutta. Ja todella vahvaa nokista, palanutta sokerisuutta. Kivasti yhdistyy mukaan karamellista suklaisuutta. Todella kitkerää överipaahteista kahvisuuttakin tulee loppupuolella. Aivan lopussa yrittää jonkinlainen hedelmäisyyskin pyrkiä esiin, siinä onnistumatta, mutta greippistä katkeroa ilmaantuu. Lämmetessään hiukan pehmenee kyllä, mutta vähän yli ampuvaa tuo palanut sokerisuus ja nokisuus tässä ja peittää monia makuja kyllä alleen tehokkaasti. Kokonaisuus jää liian palaneen kitkeräksi 🤔🍻