Etelä-Senegalissa on erittäin hankala löytää olutta, ilmeisesti Islamin ja joidenkin säädöksien takia. Joitain baareja löytyy isommista kylistä, mutta ne ovat sivukujalla verhojen takana vailla mainoksia ja kaljakaupat vielä harvemmassa jos niitä on ollenkaan. Yksikään kylän harvoista kuppiloista ei uskaltanut myydä take away kaljoja. Lopulta karavaanimme opas onnistui neuvottelemaan tyydyttävän lopputuloksen, kassillinen kaljaa mukaan mutta pullot palautettava kolmessa päivässä samaiseen kapakkiin tai piru meidät kaikki perii. Joten nämä pullot nauttivan erityissuojelua.

Ulkoilmaeläinvankilan turistikaupasta ostettu ylihintainen Senegalin lager. Valkoinen mies maksaa, ja varsinkin minä kun tarjolla on harvemmin saatavilla olevaa vaihtelua olutvalioon. Hedelmäinen ja maltainen, raskaampi kuin etelämmät rantalagerit. Imelyyttä ja vihannestakin löytyy mutta vain kohtuuden rajoissa. Afrikan oloissa tätä juo hyvällä juomahalulla.

Hieman raskaammin maltaisempi kuin Senegalin toinen iso olut Gazelle, myös alkoholia yksikkö enemmän joka tuo makua. Paikallinen väestö pitää alkoholista ja maltaisuudesta, kun taas suomituristille maistuu kevyempikin lager paremmin.

🇹🇳 En attente du retour vers la Belgique à l’aéroport de Dakar au Sénégal, je goûte une Pils nord-africaine. Ça vaut pas nos pils belges…mais bon, il fait chaud, ça désaltère…