Kerran vuoteen tälle päivämäärää on tullut kopsautettua auki Jule Mælk, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Bourbon tynnyrikypsytetty versio osuu nyt äänelle. Lasiin kaatuu aivan sysimusta öljy, jonka lävitse ei tarvitse juuri valoa koittaa saada lävitse. Vaahto on kaakaonruskea, erittäin samettisen pienikuplainen sen aikaa kun kestää oluen päällä. Tyyntyy kevyeksi linnunratakuvioksi ja lasin rajamaille pitämään muistoa itsestään. Laskeutuessaan piirtää öljyistä vanaa lasiin. Tuoksu on ehtaa kamaa täyteläisyydessään. Bourbon antaa todella lempeän vaikutelman itsestään leikaten tammitynnyriä hieman mahonkiseenkin suuntaan, mutta antaen kevyen savuisuuden purra maltaan mukana läpi. Ylipäätään hiilinen ja maltaan paahteisuus on poskionteloissa asti täyttävän tummaa, joskin ei jyrää mausteisuuden yli, missä aniksisuus ja kaneli valloittavat huikeasti siirappisen kerkkäisyyden kera. Suklaisuutta on kerrassaan paljon monimuotoisena, nibsisyys ja kuiva leivoksisuus kärkenä. Papuinen ja runsaan voimakas espressoinen potku alkaa oluen auetessa viistää mukaan. Maku työntää vielä vain lisää vaihdetta silmään. Suklainen paletti antaa nyt itsestään huikean leivoksisen, papuisen, kastikkeisen ja tumman palan suoraan kielelle tarjoiltuna. Paahteisuus on samaan aikaan terävää ja lempeää; karamellinen puoli on mahtavan siirappisen tumma ja poskiperiä poksauttava, maltaisuus täyttää sfäärit ja tynnyrinen sekä yleinen hiilisyys piirtävät huikeaa maailmaa. Kuitenkin mausteisuutta on reilusti kanelista, lakritsista, kuivatuista tummista yrteistä ja kaskisesta mäntyisyydestä. Kuivaa nahkaisuutta ja vaniljaa alkaa myös tippua lämmön mukana maulle. Jälkimaku aivan toisinto mausta. Suutuntuma täyteläinen, puraisevan hapokas, tahmaava, erittäin pitkäliukuinen ja lämmin. On vaan hieno nautiskeltava tämäkin Mælk. Mitä pitempään kehtaa nautiskella, sitä enemmän tämä antaa itsestään ja viruttaa aisteille kihelmöitävää. Erinomaista joulua itse kullekin säädylle 🍺

Hyvin miellyttävä pehmeän suklainen ja viskinen ja voltit ei maistu mutta sen sijaan tuntuu 🤪 Tuli jostain To Öölin boksista kenties vuonna 2021

God jul!

Perusversio ja v. 2020 rommiversio hyväksi havaittu tästä aiemmin, ja nyt vielä mieluisampi tynnyröinti alla. Jonkin verran vaahtoa, hillitty tuoksu josta nousee mallasta, mämmisyyttä ja vaniljaa, enemmän laktoosista kuin bourbonvaniljaa. Bourbonkin ob tuoksussa läsnä, hyvin lempeästi tosin. Runko ei paksuimmasta päästä, mutta ihan kelvollinen silti. Maku on yllättävän ohut ja yksioikoinen. Mämmiä, kevyttä suklaisuutta ja laktoosia. Alkoholi ja polte tuntuu selvästi. Tynnyri on kyllä selvästi läsnä, mutta alkoholin polte häiritsee hieman, tuleeko sitten oluesta vai tynnyristä. Kokonaisuus jäi ehkä hieman valjuksi muistelemastani. Etenkin tynnyröimätön versio on erinomaisen maukas, mutta tässä tynnyröinti ei tuo toivottua lisäarvoa olueen. Toki vuosimalleissakin voi olla eroa.

Bière noire, mousse crémeuse Au nez, on sent des notes de Bourbon, torréfiées et de vanille. Sous le palais, la bière est douce. L’amertume moyenne, l’acidité très légère et l’alcool extrêmement fort. On ressent des notes vanillées, torréfiées avec le café. Le Bourbon est très présent! Finalement, une excellente bière!