Välillä tekee mieli jotain muuta. Heräteostoksena kaappiin kypsymään viime vuonna hommattu Belgian Angus Tripel, joka on kypsytetty Woodford-tynnyrissä. Bronckhorsterin vuoden 2018-tynnyrisarjaa. On muuten ensimmäinen Bronckhorster itselleni ja samalla todella erikoinen ja todennäköisesti haastava olut. Upean näköinen olut. Kauniin kuparinen ja puolisamea. Woodford on tässä aivan loistava valinta tynnyriksi - sen verran ihanan pehmeä ja makean tummanmaltainen tuoksu tässä on. Oikeasti kiva ja erilainen tuoksu. Hieman jopa nuotiota. Woodford on usein tylsä viskitynnyri oluissa - ainakin itselleni. Ensimmäinen suullinen. Vau! Nyt se ihana fiilis tuli. Pitkästä aikaa erilainen ja sitä kautta erittäin hyvää fiilistä nostattava olut. (Ehkä sen vuoksi jaksaa raapustaa vähän tekstiäkin) Olin jo kaivannutkin vähän erilaisuutta monien impien ja dipa-oluiden keväiseen runsauteen. Aivan hemmetin pehmeä ja runsas maku. Kuohkea, makea, ihanan viskinen, tuhkainen ja tumman kuivahedelmäinen - todella miellyttävä. Nyt harmittaa että tätä oli vain yksi pullo eikä tätä todennäköisesti saa enää tilattua mistään. Täytyy tilata muita tämän panimon kellarisarjalaisia kaappiin. Nyt. Heti. Noin 6-7€ -hinnalla varsinkin. Laitoin kuvaan mukaan kaksi vuotta sitten skidin harrastuksiin hommatun koivun kaarnapötkön. 😁

Luokassaan lähestulkoon täydellinen olut. Terävä bourbonin alkumaku jossa savuista vaniljaa ja kookosta, jälkeenpäin kuivan tupakkainen. Jälkimakuna suussa maistuu vanhat tupakantumpit ja tuhkakuppi.