Nää savuoluet ei oo ihan kaikkien lemppareita mutta itelle nää toimii niin sootanasti.

Ohoh! Tosi tuhti savun maku ja katajan aromi. Maku ei jää kuitenkaan suuhun pyörimään joten tähän on ehkä vähän vaikeampi kyllästyä juodessa. Herkku olut!

Ulkonäkö, oluessa runsas hallittu beige vaahto joka jättää epätasaisen ohuen hunnun. Olut on lähes musta mutta valoa vasten kotikaljamainen rusehtava väritys. Aromi, odotin savua mutta tuoksussa savua on hyvin vähän verrattuna saksalaiseen savuölppöseen. Tuoksussa on hieman katajaa ja tuoksu on makeaan viittaava. Maku, maussa sen sijaan savun huomaa kyllä. Koostumus on hieman siirappinen ja paksu, maku on melko harmiton ja helppo, makeahko mutta ei liian makea, melko vähän kitkeryyttä mutta sitäkin löytyy hieman. Maussa on jotain nahkamaisuutta. Maku on pehmeä ja pyöreä ja savu ei ota liikaa roolia, tämä toimii itselle paremmin kuin saksalaiset savuoluet, maku ei peity kaiken savun alle. Muistuttaa jotenkin sahtia olemukseltaan. Tai ehkäpä skotti alea, jotain sen suuntaista kuitenkin. Ihan hauska olut! Edit: mitä enemmän tämä lämpeää niin sen paksumpaa ja makeampaa tämä myös on, voi olla että lämpöisenä tämä on liian makea ja paksu omaan makuun, lämpöisempänä tulee esiin myös salmiakkimainen tai lakritsimainen terva maussa. Edit2: oikeastaan pidin tästä oluesta aika paljonkin, mutta paksuus yhdistettynä makeuteen ja se että alkoholi tulee esiin tekee tästä myöskin hieman ällöttävän lämpöisenä.

Savuinen, maistuu palvilihalta. Rasvainen jälkimaku. Yllättävän hyvä maisteluolut.

Kellarista löytyi vielä tällainen. Parasta ennen 17.12.2021. Vaahtoa ei juuri muodostunut ja savuisuuskin muistikuvan mukaan lieventynyt niin tuoksussa kuin myös maussa, joten pyöristynyt. Varsinaista vikaa tässä ei kyllä ole, ei vaan yllä enää sille tasolle mitä alunperin oli.

Klassikon muodossa vielä vihon viimeinen OG VSP pois komerosta ja uusintamaistoon (BB 12/2021!): Kellertävän tummanruskeaa ja sameahkoa. Vähäinen, luunvalkoinen ja pienikuplainen vaahto. Tuoksu runsaan, maukkaan ja tuoreen vihreän puumaisen savuinen, ruisleipäisen ja katajaisen mausteinen, palvikinkkuinen, kepeän ja makeahkon tummahkon siirappinen ja hedelmäinen sekä maukkaan ja makeahkon tummahkon maltainen, viljainen ja leipäinen. Maku maukkaan ja makean tummahkon maltainen ja leipäisen viljainen, makeahkon tummahkon siirappinen ja kuivatun hedelmäinen, runsaan ja miellyttävän vihreän puumaisen savuinen ja hapahko, ruisleipäisen ja katajaisen mausteinen ja vihreän havuinen sekä melko maltillisen humalaisen katkera. Hyvät, runsahkot, tasapainoiset ja verrattain hyvin aikaa kestäneet maut. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja vähähiilihappoinen. Edelleen erittäinkin maukas, runsaan ja miellyttävän savuinen ja katajainen sekä oikein mukavasti juotava savuolut, vaikkakin kokonaisuus onkin jo alkanut hieman hajoilemaan ja latistumaan. Olisi pitänyt juoda aiemmin, muttei ole raaskinut. Siltikin ehdoton klassikko, jolle on vaikea jättää hyvästit! Etenkin tämän oluen kohdalla sydän verellä totean vielä kerran R.I.P. OG VSP!

Arkistojen aarteita. Kaapin perälle unohtunut pullo, BBD 12/2021. Varsin juotava edelleen.