Päänsisäinen pääsiäinen Uudenmaan ruhtinaskunnassa käyntiin, ei tarvi lähteä naapuri kuningaskulttuureihin vieläkään prinsessoja riiamaan. Säästyypähän joltain hyvältä tässäkin kohtaa. Lasiin kaatuu sarjalle tyypillisesti hyvin tummanpuhuva, lähes läpipäästämättömän musta olut, aivan reunoilla voi aistia jotain tummaa ruskeaa. Vaahto on suklaavaahdon värinen, erittäin pehmeä sekakuplaisesta pitsiseen vaeltava kertuus oluen päällä. Tarttuu voimakkaasti lasiin laskeutuessaan. Tuoksu on hyvin pehmeän, tumman paahteisen maltainen, hiukka savuinen, kevyen hiilinen ja tuoreenkin tumman mahonkinen. Syvää tummaa suklaisuutta, kastiketta samaisesta aineesta ja paahtunutta siirappista karamellisyyttä. Vaniljaisuus on syväulotteinen, hieman mineraalisuuteen sekoittuva sfääri, jota taitaa laktoosisuus hieman pilkkoa. Lämmetessä alkaa tulla esiin ylikypsää hedelmäisyyttä luumusta ja kastanjasta, hieman käynyttä sitruunankuorta. Maku heittää hieman joulumausteisen, vaniljaisen ja selkeän kardemummaisen fiiliksen heti kielelle. Tummaa suklaata, kastikkeena ja konvehtisena, tummaa karamellisyyttä jossa liukuu tukevasti lakritsia sekä makeaa siirappisuutta. Luumuisuuden ja ylikypsän kastanjan seassa pyörii kumminkin myös tuoretta omenaa ja vatukkaista marjaa. Tammisuutta, suolaista mineraalisuutta ja raffimpaa hiiliayyttäkin taustalla. Vahva, tumman paahteinen mallas pyörii koko matkan suussa. Jälkimaku suklainen, maltainen, mausteinen, vaniljainen ja tykittävän paahteinen. Suutuntuma öljyinen, täyteläinen ja tahmaisen pitkäkestoinen. Vaikuttavia teoksia nämä Mælkit. Ei ole vielä yhtä ainutta heikkoa esitystä tästä katraasta tarttunut ostoskoreihin. Pitää lupauksensa nimeä myöten ja maistuu pitkään - joutuu vain tykkäämään makeammista Imperiaaleista, että ymmärtää tämän taiteen.