Telakalla päivän ahertaneena ajattelin huuhdella kalialla rälläkän pölyt kurkusta, mutta tämän oluen metallinen jälkimaku ei vastannut siihen haasteeseen. Noo.. juohan tätä mutta ei sitä mitä nyt olisi kaivannut.

Tuoksu mieto, hieman jotain kirpeyttä, ruohoa ja sopivasti diasetyyliäkin mielestäni. Maku ihan pikkasen hapan ja raikas, ruohoista humalointia metalliin taittuen ja kyllä tässä hieman on sitä voimaista diasetyyliä, joka vain parantaa olutta. Katkeroa yli keskitason. Suutuntuma raikkaan pehmyt. Ihan kelpo lagerhan tämä on, ainakin venäläiseksi. Tylsä ja tyypillinen hunajainen maltaisuus loistaa poissa olollaan.

Etiketissä päättäväisen miehen kuva. Valkea vaahto ja keskikeltaista tummempi juoma. Kova metallinen maku. Humalaa, kyllä löytyy.