Likaisen ruskea, hazy. Vaahtoisa. Maku on mielenkiintoinen. Raikas, kirpeä, hedelmälihainen. Tosin hedelmä on mysteeri. Ja kyseessä olikin mustaherukka o.O Aika rajuu.

Noh, ei järin kaunista olutta. Ruskeaa ja sakeaa kuravettä kevyellä vaahdolla. Tuoksu on makean hedelmäinen, mangoinen ja hieman sitruksinen. Ohuesti marjainen ja yleisesti aivan miellyttävä. Maku on kirpeähkön sitruksinen, hieman hapan ja mustaherukkainen. Mukana myös samaa makeampaa, mangoista aromia kuin tuoksussa. Kuitenkin hapan marjaisuus valtaa enemmän alaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen, melko hapokas ja ihan mukavasti humaloitu. Jälkimaku tuntuu karvaana kielenpäällä. OK olut, muttei aivan osu omaan makuhermoon.

No jo on kuravelliä! Ehkä yksi oksettavimman näköisistä oluista mihin olen törmännyt! Onneksi muut osa-alueet eivät ole sentään aivan yhtä surkealla tolalla! Tuoksussa mangoa, hentoa maltaisuutta, havua, sekä (yllättävän vähän) mustaherukkaa! Maku seuraa tuoksua, pienellä ginimäisellä kitkeryydellä ja happamuudella, höystettynä! Ei suoranaisesti pahaa, mutta ei kyllä järin hyvääkään.

MBC 6/18 Mutaisen oranssi olut ja höttönen rusehtavan keltainen vaahto, joka säilyy yllättävän pitkään. Tuoksussa sitruksisuutta, appelsiininkuorta, greippiä ja mustaherukkaa, vaaleaa mallasta. Maku on hassu sekoitus IPAa ja mustaherukkamehua. Sitrusta, appelsiinia, greippiä ja trooppista hedelmäisyyttäkin on, mutta mustaherukka sotkee kunnolla maun. Varmaan ihan hauska kokeilu, mutta jotenkin noi herukat ei sovi oikein tän tyylin olueen. Kakeroa on todella pehmeästi ja jälkimaussa maistuu aavistus havua ja paljon mustaherukkaa. Keskitäyteläistä ja rapsakan hapokasta. Ei ihan parasta Mikkelleriä

Mikkellerin beer club 06/18. Ei päiväystä, 18123. Sormen paksuinen kevyt vaalea vaahto. Oranssisen ruskea samea neipa. Erikoinen. Tuoksu on happamahkon raikkaan sitrusmehuinen ja happaman greippinen, runsaahkon mehuisan trooppisen hedelmäinen (ananasta, mangoa, aprikoosia ja appelsiinia), yrttinen ja kevyen havuinen, kevyen marjamehuinen ja kuivakan sekä maukkaan tummahkon paahtoleipäisen maltainen. Ihan miellyttävä neipamainen tuoksu. Maku on runsaan happaman raikkaan sitruuna- ja appelsiinimehuinen sekä happaman kepeästi kuivaavan greippinen, yrttinen, havuinen ja ruohoinen, makean mehuisan trooppisen hedelmäinen (mangoa, ananasta, aprikoosia), kepeän happamahkon marjamehuinen ja kevyen viljaisen ohramaltainen. Katkeroa on suht kepeästi. Jälkimaku on kepeän happamahkon sitruunaisen ja kevyen appelsiinisen monihedelmäisen mehuinen sekä kevyen greippinen. Suutuntuma on kirpsakan hiilihappoinen keskitäyteläisellä mehuisalla rungolla. Erikoisen värinen neipa mustaherukan vuoksi. No joo menee neipana, mut jättää toivomisen varaa. Mustaherukka olisi saanut tulla enemmän esiin tai sitten olisi vain jätetty kokonaan pois. Muilta osin olisi ollut aineksia parempaan, mut tää tietty sekavuus ilman suuntaa rokottaa alemmas. 3,5.

Pari tuntia potkupalloa ja on ansainnut päälle olusen palautusjuomaksi. Mikkellerin mbc 6/18 paketisa tämäkin ja parempi kun ei jätä happanemaan, kun ei saa selvää tölkityspäivämäärästäkään. Mustaherukalla maustettu neipa sanotaan purkin kyljessä. Lasiin kaatuu erittäin ruma olut. Kuin katuojan kuravettä. Ei ole mustaherukka värjännyt mummonmehumaiseksi tätä vaan on sameaa ja ruman ruskeaa. Jollei tietäisi, että sisältää mustaherukkaa niin voisi olla varma että on hapettunut. Tuoksu on hedelmäinen. Hieman sekavan hedelmäinen eikä oikein erota, mitä hedelmiä sisältää. Vähän kirpeää marjaisuutta mukana, mutta mustaherukka ei kyllä erotu. Maku on hieman outo. Tästä ei oikein ota selvää, onko tämä pilaantunut vai ei. Periaatteessa kait kaikessa sekavuudessaan neipamainen. Mutta kokonaisuus on hyvin sekava eikä tästä oikein saa otetta, että mikä tämä yrittää olla. Yksi huonoimpia Mikkellerin oluita, joita on tullut juotua, mutta taivutetaan nyt juuri ja juuri kolmeen tähteen. En jää kaipaamaan tätä.